lauantai 12. marraskuuta 2016

Kenian kaunotar

Tästä se alkoi: sulkahibiskuksen kukka Gambiassa, lokakuussa 2006.

Sulkahibiskus (Hibiscus schizopetalus) on pitkäaikaisin ihastukseni kasvien joukossa. Tutustuin siihen ensi kertaa melkein tasan kymmenen vuotta sitten, kun törmäsin etelänlomalla hotellin puutarhassa kukkivaan yksilöön. Kukan erikoinen muoto herätti oitis mielenkiintoni, ja taisin lörpötellä jonkin verran äidilleni spekuloiden, mikä oikein pölyttää näin oudonmuotoisen kukan.

Kesti hyvän aikaa ennen kuin sain selville, minkä kasvin oikein olin nähnyt. Vielä enemmän vuosia vierähti ennen kuin sulkahibiskus löysi tiensä omaan kotiini.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Vähän erilaista taimikasvatusta

Pikkuruiset taimet purkeissaan.
Muistatteko vielä taannoin Saksasta tulleet pienet taimipurkit? Niissä saapui Paphiopedilum Senne Calle -venuksenkenkäristeymiä sekä Phalaenopsis hieroglyphica -perhoskämmeköitä. Reilussa vuodessa kasveille on ehtinyt tapahtua jo paljon. 

tiistai 13. syyskuuta 2016

Villien serkkujen jäljillä: Kapmaan ihmeet

Fynbos-pensaikkoa Etelä-Afrikassa. Kuva: Joachim Huber / Wikimedia Commons.
Villien serkkujen jäljillä - juttusarja tuskin voisi käynnistyä kasviharrastajalle rikkaammasta paikasta kuin Etelä-Afrikassa sijaitseva Kapin kasvimaantieteellinen alue. Se on Unescon maailmanperintökohde juuri upean kasvillisuutensa ansiosta.

Kapmaalta on peräisin klassisia kukkivia kasveja, kuten gerbera, kliivia ja kolibrikukka, mutta myös kiehtovia erikoisuuksia: raatokukkia, laskuvarjolyhtyjä, medusanpäitä ja eläviä kiviä. Millaisesta maisemasta ne ovat kotoisin ja kuinka se auttaa ymmärtämään niiden tarpeita huonekasveina? Sitä tämä artikkeli selvittää.

lauantai 6. elokuuta 2016

Kew Gardensin vihreät ihmeet


Lomailimme heinäkuussa puolisoni kanssa Lontoossa. Koska olemme molemmat pohjimmiltamme luonnontieteilijöitä, vierailukohteiden lista oli arvattava: luonnonhistoriallisia museoita, eläintarha, kaupunkipuistoja... ja paikallinen kasvitieteellinen puutarha.

Tässä tapauksessa se tarkoitti vuonna 1759 avautunutta Kew Gardensia. Suunnattomassa (121 hehtaaria!) puistossa on toinen toistaan mielenkiintoisempia käyntikohteita ripoteltuna niin laajalle alueelle, että heikkojalkaisempaa hirvittäisi. Onneksi puistossa on myös oma kiertoajelujunansa, jolla kohteelta toiselle pääsee jalkoja rääkkäämättä.

Kew'n kokoelmiin kuuluu peräti 30 000 eri kasvilajia, elävinä yksilöinä. Voitte varmasti kuvitella, että nähtävää riitti! Tässä pieni virtuaalikatsaus niihin Kew'n osiin, jotka ehdimme yhdessä päivässä nähdä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...