perjantai 24. joulukuuta 2010

Viidakkokirjeet toivottaa hyvää joulua!

Joulukukat kuuluvat erottamattomasti jouluun. Viime vuosina on perinteisten joulutähtien, hyasinttien ja tulppaanien rinnalle tullut yhä enemmän eksoottisempia kasveja, kuten bromelioita ja orkideoita. Kuvassa on tänä jouluna monessa paikassa tarjolla ollut kaunis bromelia, mahdollisesti Guzmania-suvun timanttiananas. Nämä ananakset ovat joulukukista helpoimmasta päästä pitkäaikaisemmassakin kasvatuksessa.

Viidakkokirjeet palaa taas joulun jälkeen.

torstai 16. joulukuuta 2010

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu (Dracaena marginata) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja.

Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.

lauantai 11. joulukuuta 2010

Hertta & Pörhö

Edellinen flamingokukkakirjoitteluni innoitti minua suuresti näiden kasvien monimuotoisuuden osalta, ja niinpä viime aikoina viidakkoni on täydentynyt kahdella uudella flamingokukkayksilöllä. Toistaiseksi molemmat tulokkaat ovat edustaneet samaa Anthurium andreanum -lajia kuin vanhempikin yksilöni, mutta seuraavaksi haaveissa olisi hankkia esimerkiksi Anthurium scherzerianum -hybridejä, eli pikkuflamingokukkaa sekä mahdollisesti myös muita jännittäviä Anthurium-suvun edustajia.

Asiaan. Tässä on kehnossa talvivalaistuksessa edustavin kuva, minkä sain omasta flamingokukkakokoelmastani otettua. Huomatkaa, että vanhin kasvini on noin kaksi kertaa isompi, kuin uudet tulokaat. Eli sitten kun nekin alkavat kasvaa korkeutta ja leveyttä, niin elämästä saattaa tulla tilan suhteen taas astetta haastellisempaa.

Vasemmalta oikealle: takarivissä André, eturivissä Pörhö ja Hertta.

torstai 9. joulukuuta 2010

Tähtihedelmästä kasvikokoelman tähdeksi

Huonekasviharrastuksen virittyä olen kiertänyt markettien hedelmätiskit entistä suuremmalla innolla: hedelmistähän saa kaupan päälle trooppisten kasvien siemeniä! Kokeiltua on jo tullut aika joukkoa: tamarilloa, pitahayaa, kiwanoa, mangoa, satsumaa... tästä porukasta ehdoton suosikkini on kuitenkin karambola.

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

Lempeä jättiläinen

Kentiapalmuni.
Alati paisuvan kasviviidakkoni suurin yksilö, lempeän jättiläisen titteliä etuoikeutetusti ja kunnialla kantava kasvi on kentiapalmu (Howea forsteriana). Kentiapalmua esiintyy luonnonvaraisena vain pikkuisella 14,6 neliökilometrin kokoisella Lord Howen saarella, jonka endeemisiin eli kotoperäisiin lajeihin se kuuluu. Lord Howen saari sijaitsee Tyynellämerellä 600 kilometrin päässä Australiasta, jonka Uuden Etelä-Walesin osavaltioon se kuuluu. Saaren kasveista noin puolet onkin kotoperäisiä ja näistä tunnetuinta, kentiapalmua, kasvatetaan tiukasti säädeltynä vientiin. Jännittävää on, että saaren ainoat merkittävät teollisuusalat ovat turismi ja kentiapalmujen vienti! Kentiapalmu kasvaa luonnossa suureksi palmupuuksi, mutta ruukkukasvina se yltää vaatimattomasti vain noin kolmen metrin korkeuteen. Omani on tällä hetkellä vajaat pari metriä korkea, joten hidaskasvuisena sille ei vielä muutamiin vuosiin tule onneksi akuuttia tilantarvetta.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...