torstai 16. joulukuuta 2010

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu (Dracaena marginata) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja.

Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.
Reunustraakki viihtyykin vähintään puolivarjoisassa paikassa eikä hetkahda hämärämpääkään sijoituspaikkaa kunhan saa edes muutaman tunnin valoa päivässä, joten tämä sopii niiden nurkkien somistukseksi, missä useimmat muut huonekasvit eivät vähäisen valon vuoksi viihdy. Kasvualustana toimii ihan tavallinen musta turvepohjainen huonekasvimulta. Reunustraakkia kastelen kun sen pintamulta on kuivahtanut, nyt talvella hieman vähemmän kerrallaan.Sopiva kasteluväli on normaalissa huoneenlämmössä ollut noin 1-2 kertaa viikossa. Mikäli reunustraakille järjestyy talveksi hieman viileämpi tila, tulee sitä vastaavasti kastella niukemmin. Merileväliuosta traakki saa muiden kasvien kanssa noin kerran viikossa. Kesäisinkään kasvi ei tarvitse kuin mietoa lannoitusta. Traakin alimpien lehtien ruskettumisesta ja kuivumisesta ei tarvitse olla huolissaan, sen kuin nyppäisee ne pois kasvia rumistamasta.
Latvomalla saa muutamasta samaan ruukkuun
istutetusta taimesta näyttävän asetelman.
Kuva House of Plants.

Reunustraakkia voi tarvittaessa latvoa haluamaltaan korkeudelta ja kunhan muistaa sen jälkeen olla kastelematta kasvia liikaa, se kasvattaa latvotun ruusukkeensa tilalle yhden tai useampia uusia. Omalla hoidokillani on historiassaan latvominen noin kymmenen sentin korkuisena ja seurauksena neljä latvaruusuketta, mitkä saavat tietysti kasvin latvuksen näyttämään paljon tuuheammalta kuin jos niitä olisi vain yksi. Kasvia voi siis muotoilla enemmän haluaamaansa suuntaan latvomalla. Kasvi ei kuitenkaan ole niitä nopeimmin kasvavia, joten latvominen pelkästään koon hillitsemiseksi ei välttämättä ole kovin usein ajankohtaista. Irtileikatuista latvaruusukkeista voi myös juurruttaa uusia pistokkaita. Jos istuttaa useampia taimia samaan ruukkuun, ja latvoo niitä eri korkuisina, saa aikaan näyttävän asetelman, kuten oheisessa kuvassa.

Mikäli siis etsit helppohoitoista ja kestävää kasvia asuntosi puolivarjoisiin tai hämärämpiin nurkkiin, on reunustraakki oiva valinta!

8 kommenttia:

  1. Lisää näitä idioottivarmoja kasveja, tämän olen todennut jo kissoille tarpeettoman alttiiksi eli jotakin vielä varmempaa pitäisi keksiä :D Etenkin kukkivia ja köynnöstäviä kavereita tahtoisin eli kertokaas minulle heti kun saatte testattua sopivan kestäviä yksilöitä! (Ja ei, kultaköynnös ei ole helppo, vaan saamaton nysvä, joka ei tajua kasvaa metritolkulla kuten ne kaikilla muilla kuuluvat tekevän)

    VastaaPoista
  2. Muratista voisin kirjoitella seuraavaksi.. Ja sitten mulla ja Maijallahan on molemmilla tota mystistä trooppista köynnöstä, joka kanssa hoituu ihan huomaamatta ja kasvattelee liaaneitaan ympäri asuntoa..
    Kukkivia idioottivarmoja kasveja ei oo tullut testailtua kyllä liiemmin, mun mielestä noi flamingokukatkin on kyllä helppohoitoisia. Ehkä voin tarjota sulle semmoisesta keväällä pistokkaan, kun isoin ainakin pitää jakaa.

    VastaaPoista
  3. Mystinen trooppinen köynnös on kyllä sen verran pehmeä- ja ohutlehtinen, että menisi varmaan kissojen makupaloiksi alta aikayksikön. Muuten on kyllä melkoisen helponoloinen, ja näyttää täällä äidilläkin viihtyvän.

    Tämä on siis joltakin saksalaiselta lihansyöjäkasviharrastajalta jokusen välikäden kautta kulkeutunut köynnös, joka lienee jonkinlainen viini. Se näyttää kastanjaviiniltä (Tetrastigma voinieranum), mutta on paljon pienempi ja sirompi.

    VastaaPoista
  4. Muratteja olen tappanut rutiinilla jo useamman vuoden. Yksi pärjäsi niin pitkään kun sai olla parvekkeella, mutta syksyllä sisään siirrettäessä kuoli kahdessa viikossa :D Jos minä saan köynnöksen pysymään hengissä, se saattaa kämpässä pärjätä, meillä kun on nykyisin katossa roikkuvia koukkuja, joihin saisi amppeleita riippumaan kissojen ulottumattomiin.

    VastaaPoista
  5. En minäkään muratteja ja pysymään elossa. Tuolla Lilyalla on vain jokin ihmeellinen oma murattilajikkeensa, joka näyttää kestävän mitä tahansa. Tai jokin oma otteensa niihin, tiedä häntä.

    Tuota mystistä trooppista köynnöstä voisin antaa kokeiltavaksi amppeliin, kun se pääsee kissoilta suojattuna siellä elelemään. :)

    VastaaPoista
  6. Heippa! Päätin huvikseni lukea tästä reunustraakkipuusta, kun satuin ostamaan sellaisia pieniä kolme Ikeasta. Nyt vain tuntuu siltä, että ne kuolevat käsiin... Kaikissa kolmessa on alkaneet osassa lehtiä (niissä ylemmissäkin) näkyä ruskeaa :/ mitä siis teen väärin? Kastelen aika harvakseltaan ja valoakin ne saavat aika ajoin. Ajattelin jos vaikka osaisit kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä, kun blogisikin on niin hieno ja asiantuntevan oloinen :)

    VastaaPoista
  7. Hei! Kiitos blogikehuista. :-)

    Onko se ruskea osa kuivaa, vai ei? Jos se on kuivaa (ja pääasiassa lehtien kärjissä), niin sitten kasvit kärsivät todennäköisimmin kuivasta: joko huoneilma niiden ympärillä on liian kuivaa tai ne saavat vähän liian vähän vettä tai molempia. Tähän voisi kokeilla ensiavuksi kasvin sumuttelua aika ajoin, jos se piristyisi siitä. Reunustraakit pärjäilevät aika vähäisellä kastelulla, mutta joskus nekin voivat saada liian vähän vettä. Eli varovasti voisi kokeilla reippaampaa kasteluakin vaikka kerran kuussa, muiden kastelukertojen ollessa niukempia.

    Jos taas ruskea osa ei ole samalla kuivaa (ainakaan heti ilmestyttyään, eikä sijaitse säännöllisesti lehtien kärjissä), niin sitten kasvia voi vaivata moni asia: se voi kärsiä esimerkiksi jonkin ravinneaineen tai valon puutteesta, tai sitten se on saanut lehtiinsä joko palovaurioita liiallisesta aurongosta tai paleltumia, jos on liian kylmä. Nämä ovat voineet tulla esimerkiksi kotimatkan aikana. Usein aika auttaa näihin vaivoihin, uusien lehtien ollessa vahingoittumattomia. Traakeillesi voisi antaa myös mietoa lannoitetta, mikäli laikut näyttävät ravinnenpuutteen aiheuttamilta.

    Voit toki lähettää kasveista meille vaikka kuvia sähköpostitse, niin voimme katsella niitä yhteisvoimin Maijan kanssa mahdollista tarkempaa diagnoosia varten.

    Toivottavasti traakit selviävät!

    VastaaPoista
  8. Mulla on tuo kasvi mut se on pienempi. Tietääkö joku syytä miksi mun kasvista on tippunu muutama lehti vai mitä noi nyt on?

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...