Siirry pääsisältöön

Kasvikirjoja joululahjaksi

Tervetuloa taas Viidakkokirjeiden pariin aloittelemaan uutta vuotta 2011. Viivähdetään vielä loppiaisen kunniaksi joulussa sen verran, että esittelen hieman joululahjojani.

Huonekasvien kanssa puuhasteluun hurahtamiseni näkyy yhä enenevässä määrin niin omissa hankinnoissani, kuin myös saamissani lahjoissa. Tänä jouluna sain joululahjaksi kanssabloggaajaltani Maijalta huonekasvikirjan, Valerie Bradleyn Kukoistavat huonekasvit. Tämän lisäksi hurahdin itse joululahjahankintoja tehdessäni ostamaan itselleni lahjaksi Katarina Stenman & Anders Wennström -parivaljakon kirjoittaman Huonekasvit -teoksen. Oikeastaanhan ostin jo varhaiseksi joululahjaksi itselleni andrenflamingokukka Pörhön, mutta kerrankos sitä ihminen sortuu ostamaan useampia joululahjoja loistotyypille!


(kuva suomalainen.com)
Molemmissa kirjoissa on alussa kattava osio peruskasvinhoito-ohjeita, tietoa erilaisista kasvualustoista, ruukuista, kasvien lisäämisestä ja kasvituholaisista sekä -taudeista. Kukoistavat huonekasvit esittelee erilaisiin oloihin parhaiten sopivia kasveja tarkemminkin, kuten esimerkiksi valoisaan tai varjoisaan paikkaan sopivia kasveja, ja antaa vinkkejä kasveilla sisustamiseen.

Kirjan toisessa osassa esitellään tarkemmin noin 300 kasvilajia tieteellisen nimen mukaan aakkostettuna. Jokaiselle lajille on varattu oma esittelysivunsa ja iso värikuva. Kirjasta löytyikin jo todella monta mielenkiintoista kasvia, jotka päätyivät hankintalistalle odottamaan vuoroaan! Voin suositella lämpimästi Kukoistavat huonekasvit -kirjaa jokaiselle kasviharrastajalle, sillä se tarjoaa hyviä hoito-ohjeita yleisimmille huonekasveille ja joukossa on kuitenkin kiitettävästi vähän jännittävämpiä ja erikoisempiakin kasveja.

(kuva suomalainen.com)
Huonekasvit -kirjan hankin oikeastaan melkein hetken mielijohteesta, eikä vähäisin syy ollut se, että kannessa patsastelee hyvinvoivan näköinen flamingokukka. Kirja osoittautui kuitenkin myös erittäin hyväksi kasvikirjaksi, sillä vaikka sen kasvilajien esittelyosassa ei yksittäisille lajeille olekaan uhrattu niin paljoa tilaa, esittelee se kuitenkin jännittäviä ja vähän erikoisempia huonekasvisukuja. Löysin sieltä muun muassa purppuraraatokukan (Stapelia grandiflora), josta sain viime elokuussa itselleni pistokkaita mukaan eräältä kyläreissulta. Kunhan se nyt vuoden edetessä innostuu kukkimaan, niin siitäkin tulee esittelyä tänne Viidakkokirjeisiin. Hyvin helppohoitoinen ja kiitollinen hoidokki se tähän mennessä on ollut, saa nähdä sitten tarvitseeko se jonkinlaista erityishuomiota kukkiakseen.

Myös Huonekasvit -teoksesta löytyi hankintalistalle monia kasveja, joita saattaa tosin olla vähän hankalampaa saada käsiinsä. Kirjaa voi suositella ensisijaisesti erikoisempien huonekasvien ystäville sekä heille, jotka ovat kiinnostuneet enemmän huoneksvien sukulaisuussuhteista. Itse ainakin tykkään kovasti.

P.S. Jos jollakulla on tietoa siitä, mistä esimerkiksi noita Stapelia-suvun raatokukkia saisi käsiinsä, niin minua kiinnostaisi kovasti. Etenkin Stapelia flavopurpurea kiehtoo suuresti. 

Kommentit

  1. Huonekasvit kirjasta itsekin tykkään kovasti. Siinä on tuore valikoima kasveja (puupapua (Castanospermum australe) en ole tätä ennen nähnyt suomenkielisissä kirjoissa) ja kuvatkin ovat tältä vuosituhannelta. Hoito-ohjeet ovat suppeahkot, mutta kokeneemmalle ei siitä kauheasti haittaa ole. Kirjassa tosiaan kasvit on niputettu heimoittain ryhmiin, mikä tekee siitä ideaalin hakuteoksen. Lyhyesti kirja huonekasveista kiinnostuneille.

    VastaaPoista
  2. Piti käydä heti lunttaamassa, että minkä näköinen kasvi on kyseessä. Veikeän näköinen, olen tainnut nähdäkin joskus Viherlandiassa käydessäni. Kirjan ansioita tosiaan on nämä jännemmät kasvit, ihan perusoppaaksi siitä ei suppeampien hoito-ohjeiden puolesta ole.

    VastaaPoista
  3. Olet varmasti nähnyt puupavun - meillähän sellainen on olohuoneen nurkassa. :)
    Mukava, helponoloinen kasvi sekin, vaikka onkin saanut viimeiset kuukaudet olla aika oman onnensa nojassa, piilossa käpypalmun takana kun on.

    VastaaPoista
  4. Hämärästi muistan, että tästä on ollut jotain puhettakin joskus, nyt kun mainitsit. Siitähän vois kynäillä tänne kans jossain välissä. :-)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Maailman helpoin orkidea?

Onnistuttuani tappamaan useammankin perhoskämmekän, suhtauduin vuosikausia orkideoihin suurella varauksella. Ihailin niitä kaupan hyllyssä, mutten koskaan uskaltanut koettaa onneani niiden hoidossa, vaikka kokemusta monenlaisista huonekasveista muuten alkoikin kertyä. Reilu vuosi sitten vihdoin törmäsin orkideaan, jonka ostamista en voinut vastustaa, ja joka yllättäen osoittautui suunnilleen niin idioottivarmaksi hoidokiksi kuin huonekasvi ylipäätään voi olla. Se oli ludisia (Ludisia discolor).

Tee-se-itse: sademetsä makuuhuoneessa

Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.

Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta - koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.

Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin - josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.