Siirry pääsisältöön

Tunnustus!

Viidakkokirjeet on vastaanottanut ensimmäisen blogitunnustuksensa Jokkemaa -blogilta:


Olemme luonnollisesti innoissamme tästä, ja kiitämme kauniisti! Haasteena on tunnustaa seitsemän asiaa ja jakaa tunnustus monipuolisesta blogista edelleen 15 blogille. Koska meitä Viidakkokirjeiden kirjoittajia on kaksi, päätimme jakaa myös tunnustukset kahtia ja tehdä seitsemäs tunnustus yhteisvoimin. Joten, Viidakkokirjeiden tunnustukset, olkaa hyvä:

1.  Olen teeaddikti. Teen tulee olla kunnollisesti irtoteestä haudutettua, eikä mitään ala-arvoista pussiteetä (Tosin kahvinjuojien luona vieraillessa pelkkä pussiteen tarjoaminenkin teetä juomattoman isäntäväen taholta tulee tulkita suuren ystävällisyyden ja uhrautuvaisuuden eleeksi.Tällöin valitsen yleensä erilaisia maustettuja teesekoituksia mikäli mahdollista, sillä ne ovat pussitettuina parhaita.). Tämä mieltymys teehen on vähän kummallista, sillä tulen suuresta kahvinjuojien perheestä ja suvusta ja lapsena join myös innokkaasti kahvia, mistä en enää nykyään oikein pidä.
-Lilya

2. En ole koskaan omistanut tv:tä. Vanhemmillani toki sellainen oli, ja entisistä kämppiksistäkin kahdella, mutten juuri sitä katsonut silloinkaan. En pidä tv-sarjoista, ja elokuviakin katson vain hyvässä seurassa. Usein otan silti tietokoneen tai muuta oheispuuhaa mukaan leffan ääreen, jotta en kyllästy kesken kaiken. Ei minulla mitään periaatteessa elokuvia vastaan ole, ja joistain pidänkin kovasti, joten en oikein tiedä mistä tämä vastahakoisuus on lähtöisin.
-Maija

3. Olen vasenkätinen. Tämä ei enää nykyään herätä niin paljon ihmetystä ja keskustelua kuin pienenä, jolloin kaikki eroavaisuudet ja poikkeavuudet syynättiin tarkkaan. Kätisyydestä on välillä käyty mielenkiintoisia biologissävytteisiä keskustelujakin aika ajoin, ja itse tykkään kovasti vasenkätisenä olostani. Minusta se on eräs erityisimmistä piirteistä itsessäni ja olenkin siitä ylpeä. Vasenkätisyydestäni huolimatta neulon kuitenkin oikeakätisesti, vaikka muutoin olenkin melko tiukasti vasuri.
- Lilya

4. Kerään kuolleita eläimiä ja niiden osia. Elän myös käsityksessä, että jokaisen oikeasti biologiasta kiinnostuneen kuuluu tehdä niin. Kotonani on lasikaappi täynnä kalloja, ravunsaksia, simpukankuoria, sulkia ja fossiileja. Epäonninen makeannälkäinen saattaisi myös löytää pakastimesta jäätelörasian pullollaan lintujen päitä.
-Maija

5. Olen toivoton romantikko. Nyyhkin aina mennen tullen kaikki romanttiset leffat, kirjat ja sarjat, sekä tosielämän tapaukset. Toivoisinkin, että elämässäni olisi enemmän romantiikkaa, vaikka nykytilannekin on jo aika hyvä. Mikäli oikeasti alkaisin saamaan rakkauskirjeitä ja parvekeserenadeja, voisi se ehkä pidemmän päälle ruveta kuitenkin tuntumaan vähän kiusalliseltakin. Eli serenadi silloin tällöin on tervetullut, kunhan siitä ei tule ihan tapa, vink vink!
-Lilya

6. En osaa tehdä itselleni lettiä. Pitkähiuksiselta tytöltä kuultuna tämä jaksaa aina herättää hilpeyttä. Pidän hiuksiani aina joko auki tai poninhännällä, enkä oikeastaan osaa tehdä niille yhtikäs mitään kampauksen tapaistakaan. Harjaaminen on suurin uroteko, jonka osaan hiusteni ulkonäölle tehdä.
-Maija

7. Yllytämme toisiamme aina älyttömiin hankintoihin, kun olemme yhdessä liikkellä huonekasvi-, ruoka- tai kirjakaupoissa. Yhteisiä harrastuksia ovat siis kasvien lisäksi myös hyvä ruoka ja hyvät kirjat. Varsin epäbiologimaiseen tapaan olemme myös omistautuneita lihansyöjiä, ja kokkailemmekin tämän tästä yhdessä milloin mitäkin eläintä, tietysti mahdollisimman suurina paloina!
-Viidakkokirjeiden toimitus

Jaamme tunnustuksen seuraaville blogeille:

Ekoloinen
Elämää Suomen Ateenassa
Heikki Salo
Ilonamaista Elämää
Juolavehnän seassa
Keittiö Piemonten sydämessä
Kello Viiden Tee
Muilla mailla ja rannikolla vielä
Nannika
Rni
Säkellystä ja Säätöä
Unagidon
Unelias
Viherkauneutta
Yorkshiren valloitus

Tästä listasta voikin joku päätellä jo, että Viidakkokirjeiden suuret intohimot ja kiinnostuksen kohteet huonekasvien ohella ovat hyvä ruoka, matkustus, käsityöt ja ihmisten yleinen stalkkaus.

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Maailman helpoin orkidea?

Onnistuttuani tappamaan useammankin perhoskämmekän, suhtauduin vuosikausia orkideoihin suurella varauksella. Ihailin niitä kaupan hyllyssä, mutten koskaan uskaltanut koettaa onneani niiden hoidossa, vaikka kokemusta monenlaisista huonekasveista muuten alkoikin kertyä. Reilu vuosi sitten vihdoin törmäsin orkideaan, jonka ostamista en voinut vastustaa, ja joka yllättäen osoittautui suunnilleen niin idioottivarmaksi hoidokiksi kuin huonekasvi ylipäätään voi olla. Se oli ludisia (Ludisia discolor).

Tee-se-itse: sademetsä makuuhuoneessa

Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.

Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta - koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.

Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin - josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.