Siirry pääsisältöön

Prinssin keihäät


Ihastuin tässä viime syksynä jännittävään ja helppohoitoiseen huonekasviin, keihäsanopinkieleen (Sansevieria cylindrica). Ongelmana kasvin hankinnassa olivat kuitenkin sen saatavuus sekä hinta, sillä sitä ei kovin usein kaupoissa näkynyt, ja silloin kun näkyi, se oli poikkeuksetta melkoisen hintava. Niinpä bongatessani sen viimein Plantagenista sopuisaan hintaan, ostin kasvin kotiin saman tien. 

Keihäsanopinkieli sukulaisineen on nimetty 1700-luvulla eläneen italiaisen San Severon kaupunkivaltion prinssin Raimondo di Sangron kunniaksi. Keihäsanopinkielen lajinimi taas on alankomaalaisen sanomalehden kilpailun tulos. Kasvi on kotoisin Angolasta ja sen kuvasi kasvitieteilijä Wenceslas Bojer vuonna 1837. Huonekasveina anopinkieliä on kasvatettu ympäri maailmaa ahkerasti, ja esimerkiksi Koreassa ruukkuun istutetut anopinkielet ovat suosittuja liikehuoneistojen avajaislahjoja. 


Keihäsanopinkieli on erittäin helppohoitoinen kasvi. Siihen pätevät suunnilleen samat hoito-ohjeet, kuin paremmin tunnettuun sukulaiseensa, isoanopinkieleen (Sansevieria trifasciata). Eli pääosin, varsinkin talvella, niukka kastelu ja läpäisevä kasvualusta. Valon suhteen kasvi ei ole niin tarkka, joskin parhaiten se viihtyy runsaassa hajavalossa tai jopa aurinkoisessa kasvupaikassa. Itse istutin heti kasvini uudestaan kaupan turvekasvualustasta paremmin vettä läpäisevään kaktusmultaan. Keihäsanopinkielellä ei ole kovin suurta juuristoa, joten sen voi istuttaa melko pieneenkin ruukkuun. Oma kasviyksilöni on pikemminkin kasa  juurrutettuja lehtipistokkaita istutettuna yhteen nippuun. Normaalisti keihäsanopinkielet nimittäin kasvavat viuhkamaisena ruusukkeena, ja mikäli omani intoutuu joskus kasvattamaan jälkikasvua, tulevat nämäkin olemaan ruusukkeina. 

Ruusukkeena kasvava keihäsanopinkieli
(kuva California Cactus Center).
Kasvia myydään myös letitettyinä pistokaskimppuina, jollaisia oli saatavissa Plantagenissa näiden "tavallisemman" näköisten nippuun istutettujen pistokkaiden lisäksi. Minusta ne kuitenkin näyttivät joskeenkin keinotekoisilta, ja nämä yksinkertaisemmat, luonnollisemman oloiset pistokkaat olivat enemmän makuuni.

Kasvi on hidaskasvuisuutensa vuoksi yleensä hintava, ja toistaiseksi melko hankalasti saatavissa oleva huonekasvi. Mikäli sellaisen kuitenkin onnistuu jostain hankkimaan, se on kiitollinen ja jännittävän näköinen lisä kodin huonekasvien joukkoon. Suurin koristearvo on ilman muuta kasvin jännittävästi kasvavissa lehdissä ja viuhkamaisessa kasvutavassa, mutta toisiaan kasvi saattaa viihtyessään tehdä myös pienistä, vaatimattomista violeteista kukista koostuvan kukkavanan.

Keihäsanopinkieltä voi suositella aloittelevillekin huonekasviharrastajille, sillä kunhan malttaa olla kastelematta kasvia hengiltä, se ei juuri tarvitse mitään erikoishoivaa, vaan pärjäilee aika pitkälle itsekseen. Kannattaa siis vilkuilla kukkakauppojen valikoimista tätä helppoa ja kiinnostavaa huonekasvia.

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Kaikki mitä halusit tietää japaninkäpypalmusta

Japaninkäpypalmu (Cycas revoluta) on yksi suosikkihuonekasveistani, vaikka suhteemme onkin täynnä ristiriitoja. Kasvi on nimittäin vaarallinen, väkivaltainen, eikä useinkaan käyttäydy niin kuin haluaisin. Mutta kaunis ja kiehtova se on, ja sen hengiltä saaminen vaatii jo taitoa.

Vaikka käpypalmuja tunnetaan toistasataa lajia, huonekasveina näkee käytännössä vain kahta. Japaninkäpypalmu on niistä ylivoimaisesti yleisempi, kun taas aiemmin esittelemäni samiakäpypalmu (Zamia pumila) on sikäli harvinainen, että sen bongaaminen kukkakaupasta on melkoinen löytö.

Pienen kasvipuodin lumoissa

Kävin lokakuussa Amsterdamissa, jossa vietimme mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa pitkän viikonlopun. Lomareissun pääkohtana oli Amsterdamin kaupunkimaraton, jossa seurueen miespuoliset jäsenet kävivät juoksemassa puolimaratonin. Kasviharrastajana käytin kuitenkin tilaisuuteni hyväksi ja selvittelin etukäteen sopivia kiinnostavia vierailukohteita. Facebookin Huonekasvit -ryhmästä sainkin vinkiksi piipahtaa paikallisessa Wildernis-nimisessä kasvikaupassa.