Siirry pääsisältöön

Puutarhaunelmia smaragdisaarelta

(kuva puutarhakirjat.fi)
Hanna Tuurin irlantilaisista puutarhoista ja kasvihuoneista kertova kirja tempaa huonekasviharrastajankin ensi istumalta mukaansa. Kirjassa seikkaillaan ympäri Irlantia, ja vieraillaan lukuisissa menneinä vuosisatoina perustetuissa kasvitieteellisissä puutarhoissa, kasvihuoneissa ja puistoissa. Kirjassa esiintyvät lukuisat kasvit ympäri maailmaa valloittavasti ja eloisasti. Tarinat kasvien saapumisesta maailmalta Eurooppaan ja Irlantiin, sekä niiden kasvatus- ja hoitovaikeudet kuvataan seikkaperäisesti jännitysnäytelmän tapaan.

Vaan mitä viihdearvoa suurempaa hyötyä ja iloa kirja tarjoaa huonekasviharrastajalle?

Monet kirjassa esitellyt kasvilajit ovat varsinkin Suomen leveysasteilla parhaiten huonekasveiksi soveltuvia. Kirjan tarinat kasvien alkuperästä ja kasvuolosuhteista antavat jo vinkkejä kulloisenkin lajin hoidosta, ja esitellyt lajit ovat usein tavallisia huonekasveja erikoisempia ja omaperäisempiä. Vai mitäpä sanotte vaikkapa australianwollemiasta (Wollemia nobilis), norfolkinaraukariasta (Araucaria heterophylla), lännenmansikkapuusta (Arbutus unedo), fabianasta (Fabiana imbricata) tai vaikkapa watsonioista (Watsonia sp.)? Tietenkään kaikista pääosin ulkona kasvatettavista kasveista ei suoralta kädeltä osaa sanoa, viihtyisivätkö ne huonekasveinakin, mutta ainahan sitä voi unelmoida. Ja mikä olisikaan parempi siivittämään huonekasviunelmia, kuin kokoelma puutarhatarinoita myyttiseltä vihreältä saarelta, lisämausteenaan historian havina ja kelttitarut...

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Vaatimaton pienoisbromelia

Piilokukat ( Cryptanthus ) ovat enimmäkseen Brasiliassa kasvavia ananaskasveja, jotka ylhäältä käsin näyttävät hauskasti tähdiltä. Juuri muuta yleistä niistä ei voikaan sanoa: noin puolensadan lajin joukkoon mahtuu suuria ja pieniä kasveja, kivikoiden, metsänpohjan ja jopa suolaisten marskimaiden asukkeja, ruskean-, vihreän-, harmaan- ja valkoisenkirjavia lehtiä. Huonekasviksi useimmin tarjolla oleva laji lienee viirupiilokukka ( C. bivittatus ). Se on pieni ja sievä laji, jonka lehdet eivät kasva juuri kymmentä senttiä pidemmiksi, ja ovat kasvin nimen mukaisesti punertavajuovaiset. Viirupiilokukkia näkee aika ajoin kaupan pienten mehikasvien joukossa, sillä niitä ne päällisin puolin hieman muistuttavat, vaikka elintavoiltaan ovatkin aivan erilaisia.

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu ( Dracaena marginata ) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja. Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.