perjantai 26. elokuuta 2011

Huonekasvit ja akvaarioharrastus

Olen harrastanut akvaarioita paljon kauemmin kuin huonekasveja: vanhin yhä elossa oleva kalani taisi tulla täpärästi 90-luvun puolella, kun huonekasveista vanhimmatkin ovat kulkeneet mukana vasta viitisen vuotta. Kun pari vuotta sitten hurahdin kunnolla huonekasveihin ja aloin seurata alan nettifoorumeita, hämmästyin aluksi akvaariopuolelta tuttujen nimimerkkien paljoutta - ilmeisesti akvaario- ja huonekasviharrastus kulkevat usein käsi kädessä.

Tarkemmin ajatellen siinä ei tietenkään ole mitään ihmeellistä. Molemmissa harrastuksissa pyritään tuomaan pala tropiikin luontoa kotiin. Kun harrastukset vielä kietoutuvat toisiinsa monin tavoin, oudolta tuntuu lähinnä se, että itselläni kesti näinkin kauan innostua molemmista.

Mitä iloa akvaariosta sitten huonekasviharrastajalle on?

Hirvensarvisaniainen upotuskastelussa.
Akvaarioon on vaihdettava vettä säännöllisin väliajoin. Poistuva vesi on seisonutta, lievästi hapanta ja kalojen jätösten ansiosta miedosti typellä ja fosfaateilla lannoitettua. Useimmat huonekasvit taas arvostavat seisonutta, hapanta vettä ja tarvitsevat lannoitusta. 1 + 1 = 2. Huonekasvit toimivat mahtavana tapana kierrättää akvaariovesi, joka muuten menisi viemäriin.

Täytän viikoittaisten vedenvaihtojen yhteydessä 12 litran ämpärin akvaariovedellä, joka sitten toimii kastelukannun täyttöastiana seuraavaan vedenvaihtoon saakka. Samalla upotuskastelen hirvensarvisaniaiset ja orkideat samaisessa ämpärissä. Toki hyötykäyttöön pääsee vain pieni osa, sillä altaistani vaihtuu viikossa yli 200 vesilitraa.

Omakoti- tai rivitaloasujat voivat sen sijaan kesäaikaan ohjata akvaarion likaveden letkulla ikkunasta ulos, jolloin nurmikon ja kukkapenkkien kastelun- ja lannoituksentarve vähenee, ja voipa operaatio tuottaa melkoisia säästöjä vesilaskussa.

Viidakko akvaarion päällä.
Samalla akvaario tarjoaa mielenkiintoisia kasvupaikkoja huonekasveille. Akvaariosta, etenkin lämmitetystä sellaisesta, haihtuva vesi nostaa ilmankosteutta koko huoneessa, mutta etenkin aivan vedenpinnan yllä. Koska matala ilmankosteus on yleinen kuolinsyy trooppisille kasveille, akvaario voi mahdollistaa sellaistenkin lajien pitämisen elossa, joiden kasvatus ei muuten onnistuisi. Esimerkiksi kaunis, mutta hankala viheradiantumi (Adiantum raddianum) on minulla suostunut menestymään vain akvaarion reunalla.

Etenkin suurempien akvaarioiden valaistuksena pidetään yhä useammin perinteisten loisteputkien sijaan kattoon ripustettavia monimetalli- tai led-valaisimia. Kun valaisin on korkealla, voi akvaarion reunoilla, päällä ja vieressä pitää huonekasveja ottamassa osansa valosta ja samalla rakentaa kokonaisen trooppisen keitaan. Akvaariovalaisinten valon laatu on suunniteltu varta vasten sopivaksi kasveille, joten ne ovat käytettyyn wattimäärään nähden tehokkaampi ratkaisu kuin esimerkiksi huoneiden valaisuun tarkoitetut lamput. Etenkin talven pimeimpinä kuukausina akvaariovalo voi olla huonekasvien tärkein valonlähde.

Suurimman akvaarioni 250-wattinen monimetallivalaisin on jopa niin tehokas, että suoraan sen alle voi sijoittaa vain paahdetta sietäviä kasveja: tällä haavaa eteläikkunaa vastaavassa loisteessa ovat Sarracenia-lihansyöjäkasvi ja pitahaya-kaktus. Akvaarion reunamilla sen sijaan on runsaasti tilaa hirvensarvisaniaisille, vehkoille, käpypalmuille ja muulle viidakolle. Ihan niin suurta energiantuhlaustakaan monimetalli ei ole kuin miltä se äkkiseltään kuulostaa: se korvaa myös kattolampun ja talvisin kirkasvalolampun tarpeen koko suuressa huoneessa, ja hoitaa pieneltä osaltaan lämmitystäkin.

Viime vuosina monenlaisten kasvien kasvatus vesiviljelyruukuissa on tullut muotiin. Voisiko vesiviljelyn ajatuksen jotenkin yhdistää akvaarioon? Tottahan toki.

Tee-se-itse-henkinen harrastaja voi rakentaa vaikkapa muovisesta säilytys- tai parvekelaatikosta osittain akvaarioon upotettavan vesiviljelyruukun. Laatikko täytetään vesiviljelysoralla ja rei'itetään sopivista kohdin. Kiertovesipumppu tai pari asennetaan pumppaamaan vettä akvaarion puolelta vesiviljelylaatikkoon niin, että uutta, ravinteikasta ja hapekasta vettä virtaa juurille jatkuvasti. Tällä tavoin voi kasvattaa moniakin kosteiden seutujen huonekasveja vehkoista lihansyöjäkasveihin ja orkideoihin, mutta eivät mahdollisuudet siihen lopu: aquaponics-viljelyn variaationa voi akvaariossa kasvattaa ympärivuotisesti ruokakasveja, kuten salaattia, paprikoita ja yrttejä.


Kultaköynnös vesiviljelyssä.
Itse olen harrastanut vähemmän teknistä vesiviljelyä. Mattosuodattimet, eli suuret vaahtomuoviset biologiset suodattimet, toimivat erinomaisina kasvualustoina sellaisille kasveille, jotka sietävät jatkuvaa kosteutta. Muutama vuosi sitten istutin pätkän kultaköynnöstä pienen, 74-litraisen akvaarion mattosuodattimeen. Se juurtui ja asettui taloksi niin hyvin, että olen jo pitkään paininut sen ongelman kanssa, minne sullon kaiken altaasta kiemurtelevan köynnöksen, vaikka olen sitä useaan otteeseen leikellytkin. Tällä hetkellä sitä kiemurtelee eri suuntiin noin 15 metriä. Se myös kasvattaa moninkertaisesti suurempia lehtiä kuin sama kasvi teki ruukussa kasvessaan.

Kultaköynnöksen massiivinen juuristo.
Kultaköynnös ei ole kasvanut pelkästään ulospäin. Koko mattosuodatin on nyt kiemurtelevan juurimassan täyttämä, samoin suuri osa akvaarion hiekkapohjasta. Köynnös ahmii kaikki ylimääräiset ravinteet akvaariosta, ja samalla pitää kalojen elinolot parempina ja pienentää vedenvaihtojen tarvetta.

Kultaköynnöksen ohella muutkin kasvit sopivat tällaiseen osittain vedenalaiseen viljelyyn: ainakin peikonlehden, vesifiikuksen, rönsyliljan ja sädekaislan pitäisi menestyä, ja vaihtoehtoja on epäilemättä muitakin.

Kokeellisena projektina istutin äskettäin suurimman akvaarion mattosuodattimen päälle perhoskämmekän. Tämä mattosuodatin nousee muutaman sentin vedenpinnan yläpuolelle, joten kämmekkä saa itse päättää, pitääkö juurensa kuivilla, kosteina vai upoksissa. Istuttaessa kämmekän juuret olivat kurjassa kunnossa ja se on saanut jälkeenpäinkin kolhuja päälleen kaatuvasta tavarasta, mutta muutoin kokeilu vaikuttaa lupaavalta. Se on upottanut monta vahvaa, hyvännäköistä juurta uuteen alustaansa ja kasvattaa uutta lehteä. Aika näyttää, kuinka kasville käy.

Vesikasvin ja maakasvin raja ei aina ole selvä: kultaköynnös ja vesifiikus osaavat sukeltaa ja puutarhakasvina tuttua suikeroalpia voi kasvattaa akvaariossa veden alla. Ei siis liene yllätys, että myös monet akvaariokasvit pärjäävät myös veden pinnan yläpuolella. Itse asiassa esimerkiksi akvaarioliikkeissä kaupan olevat vesimiekat (Echinodorus) ovat usein kuivilla kasvatettuja, ja niiden totuttaminen upoksissa elämiseen voi olla työn takana.

Konnanputki kasviterraariossa.
Totuttelu vie aikaa toiseenkin suuntaan, ja sopeuduttuaankin akvaariokasvit kaipaavat korkeaa ilmankosteutta eivätkä pidä kuivumisesta. Kaikenlaisiin terraarioihin, vivaarioihin ja pullopuutarhoihin niistä voi kuitenkin saada hyvinkin mielenkiintoisia asukkeja. Vesimiekkojen ohella vaikkapa konnanputken (Hydrocotyle leucocephala), monet melalehdet (Cryptocoryne) ja rusolehdet (Ludwigia) voi varsin helposti totutella kasvamaan kostealla maalla.

Niin, ja vanhasta akvaariostahan saa mitä erinomaisimman valaistun kasviterraarion vaativampienkin trooppisten kasvien kasvatukseen.

4 kommenttia:

  1. Näitä sinun akvaario-virityksiä saa kyllä katsoa sormet vihreinä kateudesta :).

    Pitää lueskella näitä kun kerkiää, tämäkin meinas mennä suupielien sivusta ja olkapään kautta lattialle kun ei ole omaa tietokonetta tällä haavaa :D

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia kehuista! Kyllähän sitä rakentaisi vielä ihmeellisempiäkin akvaariovirityksiä, jos rahaa, tilaa ja aikaa olisi loputtomasti tai edes vähän enemmän kutakin. :) Pienempiä virityksiä saa kyllä tehtyä itse kukin jonnekin olohuoneen nurkkaan, jos vain intoa riittää.

    VastaaPoista
  3. Hei. Palaan tähän vanhaan juttuun, miten perhoskämmekän kävi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Hyvin kävi: perhoskämmekkä kukkii parhaillaan toista kertaa mattosuodattimessa olonsa aikana. Se selvisi jopa marraskuisesta muutosta, joka ei metrin mittaisen, kasveja joka suuntaan törröttävän liejuisen vaahtomuovinkappaleen kanssa ollut ihan yksinkertainen operaatio. :)

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...