Siirry pääsisältöön

Konttorin seinäruusu

Aulojen ja toimistotilojen yleinen somistaja ja tilanjakaja, helppohoitoinen jukkapalmu eili kiiltojukka (Yucca elephantipes) on eräs näistä kasvilajeista, joita usein vaatimattomuutensa tähden jopa aliarvostetaan. Kasvin puumaiseksi kasvava runko ja jopa metrisiksi kasvavat pitkät, kapeat lehdet tekevät siitä erinomaisen isojen tilojen huonekasvin. 

Kiiltojukan kukinto (kuva
 Wikimedia Commons).
Kiiltojukka on kotoisin Keski-Amerikasta, jossa se kasvaa luonnonvaraisena Meksikon, Belizen, Hondurasin, Guatemalan ja Costa Rican alueilla. El Salvadorissa sen kukinto, Izote, on maan kansalliskukka. Kasvi on sukunsa isokokoisin ja voi kasvaa yhdeksän metriä korkeaksi, joskin useimmiten sen koko on jossain kuuden metrin tienoilla. Huonekasvina kiiltojukka jää tietenkin tilan puutteen takia pienemmäksi, ja halutessaan siitä saa kasvatettua kauniin huonepuun.

Kiiltojukka viihtyy aurinkoisella kasvupaikalla itä- tai länsi-ikkunalla. Kasvi selviää myös vähemmällä valolla, mutta silloin se kasvattaa pidemmän varren, ja lehdistä tulee vaaleampia. Vähässä valossa ei myöskään ole toiveita kasvin kukkimisesta, joskaan huonekasvina kiiltojukka ei muutoinkaan kovin usein kuki. 

Kastelun suhteen kiiltojukka ei ole niin kovin herkkä, joskin sen juuret voivat mädäntyä seisovan märässä kasvualustassa. Varminta olisikin antaa kasvualustan pintamullan kuivahtaa kastelukertojen välillä, ja huolehtia siitä, että aluslautaselle ei jää kasteluvettä seisomaan. Hyvin kuivassa lehtien kärjet alkavat ruskettua, mutta  kuivalle huoneilmalle kasvi ei ole kovin herkkä. Kasvialustana käy turvepohjainen kukkamulta, jonka joukkoon voi halutessaan sekoittaa hieman orkideamultaa ilmavuutta tuomaan. 


Kesäaikaan kiiltojukkani saa kasteluveden mukana nestemäistä luonnonravinnetta, ja talvisin vastaavasti merileväuutetta. Kasvia voi lannoittaa myös kätevillä luonnonravinnepuikoilla, jolloin muutama kerta kasvukauden mittaan riittää, eikä lannoitusta tarvitse miettiä sen enempää. Keväsin kiiltojukka saa uudet mullat muiden kasvien tapaan, mutta kunhan se tuosta, toivon mukaan, kasvaa huonekasvikokoelmani isojen kasvien joukkoon, tulee mullanvaihtoihin muutaman vuoden väli.

Suosittuna huonekasvina kiiltojukastakin on ehditty jalostaa monia
lajikkeita. Eräs näyttävimmistä on mielestäni tämä valkoraidallinen
'Silver Star' (kuva Wikimedia Commons).
Kiiltojukasta tulee huonekasviharrastajalle kiitollinen ja helppohoitoinen hoidokki, joka sopii sekä isoihin kasviasetelmiin taustaksi, että estradin päätähdeksi loistamaan itsekseen esimerkiksi olohuoneen tilanjakajana. 

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu ( Dracaena marginata ) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja. Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 2, lehtikirvat

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Tässä osassa esiintyvät lehtikirvat, jotka tavallisesti ovat huonekasvien tihulaisista kaikkein helpoimmin torjuttavia ja biologialtaan niin mielenkiintoisia, että ne tuntuvat suorastaan sympaattisilta.