Alligaattoripäärynä

Avokadon taimi (kuva Wikimedia Commons).

Ruokakaupan vihannes- ja hedelmä- osastolta, tuolta huone- kasviharrastajan aarre- aitasta, on peräisin myös avokado (Persea americana). Avokadon siemenet ovat kookkaita ja usein niitä idätyksestä innostuvat etenkin lapset, joille suuren siemenen itämis- ja taimen kasvuprosessi ovat opettavaista seurattavaa. Kaupan avokadojen siemenet myös itävät, ainakin oman kokemukseni mukaan, erittäin helposti. Joten miksipä siementä ei pistäisi itämään seuraavan kerran maukasta hedelmää nauttiessa?

Avokadon luonnonmuoto on kotoisin Väli-Amerikasta, Meksikon keskiosista. Varhaisimmat merkit avokadon käytöstä on löydetty Coxcatlánin alueella sijaitsevasta luolasta noin 10 000 vuoden takaa. Viljeltyjen avokadolajikkeiden villin kantamuodon, criollon, hedelmät ovat pieniä, tummakuorisia ja isosiemenisiä. Jalostamalla on saatu aikaan useita isohedelmäisiä ja pienempisiemenisiä lajikkeita, joista vanhimpia lienevät Fuerte, sekä kylmänkestävyytensä vuoksi suuren suosion saavuttanut Hass. Avokado on levinnyt viljelyn seurauksena ympäri maailmaa trooppisille ja subtrooppisille alueille. Avokadon hedelmät ovat terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, ja esimerkiksi avokadoöljystä voi lukea lisää vaikkapa Ekoloisen blogista. Huonekasvina avokado tuskin tulee tekemään hedelmää tai edes kukkimaan, jollei sille pysty järjestämään aivain poikkeuksellisen hyviä oloja erillisessä kasvihuoneessa. Avokadon hedelmät ovat siitä mielenkiintoisia, että ne ovat todennäköisesti sopeutuneet sellaisten eläinten levitettäväksi, jotka ovat nykyään jo kuolleet sukupuuttoon. Avokadon, ja meidän sen hedelmistä nauttivan ihmisen, onneksi näiden lajien ja avokadopuun välinen koevoluutio* ei kuitenkaan johtanut avokadon sukupuuttoon sen siementen levittämisestä huolehtivien lajien hävitessä.

Avokadotarha Réunionilla (kuva Wikimedia Commons).

Vapaasti kasvava avokado kasvaa noin 20 metrin korkuiseksi puuksi ja sen lehdet venyvät pituutta 12-25cm. Viljelyksillä puiden pituuskasvua rajoitetaan leikkaamalla, jotta sadonkorjuu helpottuu. Ja luonnollisesti myös huonekasvina avokado jää pienemmäksi, vaikka voikin hyvin kasvaa 2-3 metriä korkeaksi ruukussakin. Omaa avokadoa kannattaakin leikellä pituuskasvun hillitsemiseksi ja haaroittumisen vuoksi. Avokado nimittäin tapaa kasvattaa ruukussa pitkän varren, jonka päähän se aukaisee lehtiä. Vanhemmiten varsi tietenkin kaljuuntuu, jolloin latvominen auttaa. Liian vähässä valossa avokadosta kasvaa hontelo keppi, joten huonekasvina pidettäessä tulee huolehtia siitä, että avokadolla on paljon valoa ja tilaa kasvaa.

Avokadon kukinto
 (Wikimedia Commons).

Huonekasvina avokado viihtyy runsaassa hajavalossa ja kestää suoraakin auringonvaloa muutaman tunnin päivässä. Kasvualustaksi kelpaa tavallinen turpeensekainen huonekasvimulta, joka vaihdetaan uuteen keväisin. Kasvi viihtyy kosteassa kasvualustassa, joskin pintamullan on syytä antaa välillä kuivahtaa. Mikäli avokado pääsee kuivumaan, sen lehdet lurpahtavat ikävästi, eivätkä yleensä toivu entiselleen. Talvisin kastelun suhteen saa olla niukempi, ja kasvi arvostaakin merilevälisää kastelun seassa sekä ajoittaista suihkuttelua. Jos isoille lehdille kerääntyy pölyä, ne voi pyyhkiä nihkeällä liinalla pois tai koko kasvin voi viedä suihkuun.

Avokadon saa idätettyä kaupasta ostetun hedelmän siemenestä omien kokemuksieni mukaan todella helposti. Siemen istutetaan terävä pää ylöspäin multaan siten, että siemenen huippu pilkistää mullasta. Multa kastellaan, pidetään tasaisen kosteana ja odotellaan. Siemenen itämiseen menee yleensä muutamasta viikosta puoleentoista kuukauteen. Itämisen jälkeen kasvi kasvaakin ripeää tahtia näyttäväksi huonepuuksi. Ja jos kasvi alkaa näyttää kaljulta, vie liikaa tilaa tai kuolee ennenaikaisesti, niin aina voi aloittaa alusta uuden siemenen kanssa.

Avokadohedelmiä puussa (kuva Wikimedia Commons).

* Kahden tai useamman lajin välinen vuorovaikutus vaikuttaa niiden evoluutioon: esimerkiksi avokadon tapauksessa puun siemenet ovat kehittyneet tarpeeksi isoiksi selvitäkseen kokonaisina levittäjäeläinten ruoansulatuskanavan läpi vahingoittumattomina ja hedelmälihasta on tullut maukasta ja ravitsevaa. Vastaavasti levittäjäeläimet ovat oppineet syömään avokadon hedelmiä.