Siirry pääsisältöön

And it's gone!

Asettelimme kasvit tarjolle hoito-ohjelappusten kera. 

Dyykkaa huonekasvi! -tapahtumame osoittautui yllättäväksi yleisömenestykseksi. Edellisenä päivänä valmistelemamme pistokkaat ja kasvit vietiin käsistä vajaassa puolessa tunnissa ja seuraavat parisen tuntia käytimmekin Maijan kanssa teetä juoden ja myöhemmin paikan päälle saapuneiden ihmisten kanssa jutellen.

Jaossa oli monenlaisia kasveja, valtaosa helppohoitoista laatua.

Valmistauduimme tapahtumaan pitkin viikkoa istuttelemalla pistokkaita uusiin ruukkuihin ja valikoimalla huonekasvikokoelmistamme sellaisia, jotka hennoimme laittaa eteenpäin kohti uusia koteja. Keskiviikkona Maijalle soitettiin Yle Keski-Suomen radiosta ja kyseltiin, voisiko tapahtumasta tehdä radiohaastattelun. Jännittävää! Torstaiaamupäivän radiohaastattelun jälkeen tulimme siihen tulokseen, että ehkä pistokkaita voisi vielä varmuuden vuoksi ottaa muutaman lisää. Niinpä perjantai-iltana valmistelimme tapahtumaan vielä hieman lisää tarjottavaa. Askartelimme myös kullekin jaossa olevalle kasville nimikyltit pikahoito-ohjeineen. Laskeskelimme edellisenä iltana, että jakoon tuli noin neljäkymmentä kasvia.

Kasveja roudaillessamme kerääntyi Lillukan edustalle ihmisjoukko, joka kärsivällisesti odotteli sisään pääsyä. Puolen päivän maissa ihmisiä oli kertynyt jo sangen kiitettävä määrä, ja kun lopulta aukaisimme ovet, kävi kasvipöytien ympärillä kiivas kuhina. Noin vartissa vilske pöytien ympärillä helpotti ja jaossa olleista kasveista oli enää hiukan irtomultaa muistona. 

Ovien aukaisun jälkeen Lillukka täyttyi ihmisistä, jotka veivät tarjolla
olleet kasvit uusiin koteihinsa.
Tyhjän pöydän ympärillä suunniteltiin jo ensi kevääksi uutta kasvien dyykkauspäivää.
Kuvassa vasemmalta oikealle: Kortepohjan kyläsihteeri Mari  Lähteenmäki,
KVAT:in puheenjohtaja Maarit Salo sekä Maija Karala.

Tapahtuman suosio pääsi yllättämään meidät, ja rupesimmekin suunnittelemaan jo uutta tapahtumaa ensi keväälle. Hektisen alun jälkeen ehdimme viettää aikaa kasvinhoidosta, piirrustuksesta, opiskeluista ja muista sekalaisista puheenaiheista jutellen. Kasvidyykkauksen jälkimainingeissa joimme, ja juotimme muille, myös monta kupillista teetä. Tapahtumaa oli kivaa järjestää ja hauskaa oli huomata myös, että huonekasveista kiinnostuneita ihmisiä löytyi niin paljon. Kevään tapahtuman osalta suunnittelimmekin porrastavamme kasvien jaon, jotta myös myöhemmin paikalle tulleille riittäisi adoptoitavaa. Eli mikäli siis jäit tällä kertaa ilman omaa kasvia, tule toki keväällä uudelleen! Meille voit myös vinkata blogin kommenttilaatikkoon, sähköpostiin tai Viidakkokirjeiden omalle Facebook-sivulle, jos mielesi tekee jotain tiettyä kasvia. (Ja omatkin kokoelmamme täydentyvät jatkuvasti uusilla lajeilla. Varsinkin nyt, kun voi hankkia kiertoon lähteneiden kasvien jättämää "tilaa täyttämään" uusia, jännittäviä kasveja...) Kiitos kaikille tapahtumassa kävijöille, nähdään toivottavasti ensi kevään kasvidyykkauspäivässä uudelleen!

Toivotamme paljon onnea kaikille uusien huonekasvien omistajille. Ottakaa rohkeasti yhteyttä, jos kaipaatte hoito-ohjeita tai lisätietoa omasta kasvistanne tai teillä on muita huonekasviharrastukseen liittyviä pulmia. 

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Maailman helpoin orkidea?

Onnistuttuani tappamaan useammankin perhoskämmekän, suhtauduin vuosikausia orkideoihin suurella varauksella. Ihailin niitä kaupan hyllyssä, mutten koskaan uskaltanut koettaa onneani niiden hoidossa, vaikka kokemusta monenlaisista huonekasveista muuten alkoikin kertyä. Reilu vuosi sitten vihdoin törmäsin orkideaan, jonka ostamista en voinut vastustaa, ja joka yllättäen osoittautui suunnilleen niin idioottivarmaksi hoidokiksi kuin huonekasvi ylipäätään voi olla. Se oli ludisia (Ludisia discolor).

Tee-se-itse: sademetsä makuuhuoneessa

Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.

Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta - koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.

Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin - josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.