Siirry pääsisältöön

14.

Tämä joulunpunainen kalenterinluukku pysyttelee kaukomailla ja matkaa kauas myös ajassa.

Useimmat nisäkkäät näkevät vain kahta väriä, sinistä ja vihreää. Apinat, ihminen mukaan lukien, ovat siitä erikoisia, että meillä valikoimaan kuuluu myös punainen. Tavallisin selitys punaisen näkemiselle on se, että ruokaa etsivät varhaiset apinat tarvitsivat sitä kypsien hedelmien erottamiseen lehvästöstä.
Kuva: Abhijit Tembhekar
Vähemmän tunnettua on, että hedelmäteorialle on toinen, vähintäänkin yhtä uskottava vaihtoehto. Monet apinat nimittäin syövät hedelmien lisäksi tai sijaan kasvien lehtiä. Tarkemmin tuntemattomasta syystä tropiikin kasvien nuoret lehdet ovat usein punertavia, ja tietenkin myös apinoiden suosiossa, pehmeitä ja helposti sulavia kun ovat. Ehkä näemmekin punaista, jotta apinaesi-isämme saattoivat poimia sademetsän kasvipaljouden joukosta mehevät nuoret versot.

Ja punaisia tropiikin nuoret versot todella ovat. Nämä kuvat otin Sri Lankassa vuonna 2011, kun aiheesta mitään tietämättömänä hämmästelin lehtien outoja värejä.



Kommentit

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Maailman helpoin orkidea?

Onnistuttuani tappamaan useammankin perhoskämmekän, suhtauduin vuosikausia orkideoihin suurella varauksella. Ihailin niitä kaupan hyllyssä, mutten koskaan uskaltanut koettaa onneani niiden hoidossa, vaikka kokemusta monenlaisista huonekasveista muuten alkoikin kertyä. Reilu vuosi sitten vihdoin törmäsin orkideaan, jonka ostamista en voinut vastustaa, ja joka yllättäen osoittautui suunnilleen niin idioottivarmaksi hoidokiksi kuin huonekasvi ylipäätään voi olla. Se oli ludisia (Ludisia discolor).

Tee-se-itse: sademetsä makuuhuoneessa

Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.

Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta - koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.

Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin - josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.