Siirry pääsisältöön

2.

Joulukuun toisen päivän kalenteriluukusta löytyy jouluinen elävä fossiili.

Sammalmähkää (Selaginella martensii) näkee usein jouluasetelmien koristeena hyasinttien tai joulutähden naapurina. Jouluasetelmissa sen tehtävä on lähinnä näyttää kuusenhavuilta, onhan silläkin pienet, neulasmaiset lehdet. Joillakin lajikkeilla on vieläpä valkokärkiset versot, jotka näyttävät kuin kevyen pakkaslumen peittämiltä (ja sellaista täällä Jyväskylässä sataa, vihdoin!). Mikäpä sen sopivampaa?
Sammalmähkää saksalaisessa kasvitieteellisessä puutarhassa. Daderot/Wikipedia.
Lumesta sammalmähkä ei kuitenkaan piittaa, sillä se on aito sademetsän kasvi Väli-Amerikasta. Se tarvitsee sekä kostean kasvualustan että korkean ilmankosteuden, mikä tekee siitä jotensakin haastavan huonekasvin. Lisäksi se tuntuu vahingoittuvan helposti pienistäkin kolhuista, joten jos sen haluaa irrottaa jouluasetelmasta myöhemmäksikin iloksi, sen kanssa on parasta olla hyvin varovainen. Vaikkapa pienessä maljassa omassa viidakkoilmastossaan siitä saa viehättävän koristeen.

Mähkät ovat itiökasveja ja kuuluvat omaan ikivanhaan sukupuun haaraansa, jonka jäseniä kasvoi jo kivihiilikautisilla soilla satoja miljoonia vuosia sitten. Noihin aikoihin ne kasvoivat puiden mittasuhteisiin, mutta nykyään kukkakasvit ovat tunkeneet ne vaatimattomampiin rooleihin.
Keltamähkää (S. apoda) näkee myös toisinaan kukkakaupoissa.

Suomessakin on muuten oma mähkälajinsa, melko harvinaisena Lapin tuntureilla kasvava mähkä (S. selaginoides). Mystistä kyllä, kotimaisen mähkän lähin sukulainen on ainoastaan Havaijilla kasvava S. deflexa. Itiökasvit voivat lähes mikroskooppisten itiöidensä avulla levitä pitkiäkin matkoja, joten niiden joukossa tavataan hyvinkin hämmentäviä levinneisyyksiä.

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Kaikki mitä halusit tietää japaninkäpypalmusta

Japaninkäpypalmu (Cycas revoluta) on yksi suosikkihuonekasveistani, vaikka suhteemme onkin täynnä ristiriitoja. Kasvi on nimittäin vaarallinen, väkivaltainen, eikä useinkaan käyttäydy niin kuin haluaisin. Mutta kaunis ja kiehtova se on, ja sen hengiltä saaminen vaatii jo taitoa.

Vaikka käpypalmuja tunnetaan toistasataa lajia, huonekasveina näkee käytännössä vain kahta. Japaninkäpypalmu on niistä ylivoimaisesti yleisempi, kun taas aiemmin esittelemäni samiakäpypalmu (Zamia pumila) on sikäli harvinainen, että sen bongaaminen kukkakaupasta on melkoinen löytö.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Pienen kasvipuodin lumoissa

Kävin lokakuussa Amsterdamissa, jossa vietimme mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa pitkän viikonlopun. Lomareissun pääkohtana oli Amsterdamin kaupunkimaraton, jossa seurueen miespuoliset jäsenet kävivät juoksemassa puolimaratonin. Kasviharrastajana käytin kuitenkin tilaisuuteni hyväksi ja selvittelin etukäteen sopivia kiinnostavia vierailukohteita. Facebookin Huonekasvit -ryhmästä sainkin vinkiksi piipahtaa paikallisessa Wildernis-nimisessä kasvikaupassa.