Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2013.

Kahdentunut genomi ja muita tutkittuja juttuja

Vuoden viimeisissä tiedeuutisissa perehdytään kukkakasvien alkuperään, uusiin pelargonialajeihin sekä ruohokasvien ja pensaiden kasvueroihin aroseuduilla. Tässä katsauksessa ollaan ajan hermoilla ja katsotaan jopa tulevaan, sillä tutkimusartikkeleista kaksi julkaistaan lehtien paperiversioissa vastan ensi vuoden puolella. Ensi vuonna tiedeuutiset jatkavat edelleen uusin, ajankohtaisin tutkimusaihein.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Viidakkokirjeet toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2014!

Tyräkkejä jouluksi

Perinteinen joulutähti (Euphorbia pulcherrima) koristaa tänäkin vuonna montaa kotia. Tämä alkujaan väliamerikkalainen pensas kuuluu tyräkkien  laajaan sukuun. Itse asiassa tyräkit ovat koko kasvimaailman laajimpia, monimuotoisimpia ja kaoottisimpia sukuja, joiden selvittely todellinen kasvitieteilijän painajainen.

Lajeja tunnetaan yli kaksi tuhatta, eivätkä yritykset jakaa tämä sotku useaan pienempään sukuun ole toistaiseksi tuottaneet tulosta. Katsotaanpa, millaisia kummajaisia joulutähden serkkuihin kuuluu.

Harvinaisia havupuita ja muita tutkittuja juttuja

Uhkaavasti lähestyvän joulukuusien kauden kunniaksi tämän kuukauden Viidakkokirjeiden tiedeuutiset on omistettu havupuille, noille esihistoriallisille kummajaisille, joita suomalaisena tulee helposti pitäneeksi itsestäänselvyytenä. Tarkennetaanpa vielä vähän: nyt puhutaan havupuiden genetiikasta.

Tässä kuussa ihmetellään havupuiden genomin hidasta evoluutiota, Tyynenmeren saarten podokarpusten suojelutoimia ja maailman suurinta genomia, joka sattuu kuulumaan joulukuuselle.

Yksityiskohtia

Kasvi, joka kasvattaa jälkeläisensä suoraan lehtiensä kärjissä valmiiksi? Näin tekee Madagasgarilta kotoisin oleva mehikasvi, lieriöitulehti (Kalanchoe delagoense).

Kiehtovat kivikukat ja muita tutkittuja juttuja

Lokakuun tiedeuutisissa tutustutaan kivikukkien ihmeelliseen elämään, viljellyissä kasveissa tapahtuviin muutoksiin ja viljelykasvien mahdollisesti muodostamaan uhkaan saman lajin luonnonpopulaatioille sekä espanjalaisissa eukalyptusviljelmissä viihtyviin lintuihin.

Vieraspostaus: kasvimaailman palvotuimmat koolla

Viidakkokirjeiden toimitus ei suureksi harmikseen päässyt paikalle viikonloppuna Helsingissä järjestettyyn Suomen Orkideayhdistyksen orkideanäyttelyyn. Onneksi meitä sijaisti kanssaluonnontieteilijä, toimittaja ja kasvi-intoilija Ismo Rautiainen, joka toimii tänään vieraskynänä ja kertoo upeiden valokuvien kera vaikutelmia orkideanäyttelystä. Kateudesta kihisten, mutta ylpeänä esitellen: Viidakkokirjeiden ensimmäinen vieraspostaus.

Idän prinsessa

Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis) kuuluu niihin huonekasveihin, jotka ovat koristaneet suomalaistenkin koteja jo kolme vuosisataa, ja se on ollut aikanaan fiikuksien ja anopinkielen kanssa Suomen suosituimpia huonekasveja.

Liian vanha siitepöly ja muita tutkittuja juttuja

Tämänkertaiset Viidakkokirjeiden tiedeuutiset kertovat kirpun lailla hyppivistä itiöistä, fossiilisesta siitepölystä ja maailman metsien huolestuttavasta katoamisesta.

Orkideoita bioreaktorista ja muita tutkittuja juttuja

Elokuisissa (jotka tosin ehtivät julkaisuun vasta näin syyskuun alkupuolella) tiedeuutisissa tutustutaan Dendrobium -puikkokämmekkähybridien kaupalliseen massakasvatukseen, vesimelonimehun urheilusta aiheutuvia lihaskipuja lievittäviin ominaisuuksiin sekä teepuun (Melaleuca alternifolia) ominaisuuksiin tuholaishyönteisten torjunnassa.

Vaatimaton pienoisbromelia

Piilokukat (Cryptanthus) ovat enimmäkseen Brasiliassa kasvavia ananaskasveja, jotka ylhäältä käsin näyttävät hauskasti tähdiltä. Juuri muuta yleistä niistä ei voikaan sanoa: noin puolensadan lajin joukkoon mahtuu suuria ja pieniä kasveja, kivikoiden, metsänpohjan ja jopa suolaisten marskimaiden asukkeja, ruskean-, vihreän-, harmaan- ja valkoisenkirjavia lehtiä.

Huonekasviksi useimmin tarjolla oleva laji lienee viirupiilokukka (C. bivittatus). Se on pieni ja sievä laji, jonka lehdet eivät kasva juuri kymmentä senttiä pidemmiksi, ja ovat kasvin nimen mukaisesti punertavajuovaiset. Viirupiilokukkia näkee aika ajoin kaupan pienten mehikasvien joukossa, sillä niitä ne päällisin puolin hieman muistuttavat, vaikka elintavoiltaan ovatkin aivan erilaisia.

Lituruohon päässälaskutaidot ja muita tutkittuja juttuja

Viime kuussa Viidakkokirjeiden kuukausittaiset tiedeuutiset olivat kesälomalla, mutta nyt ne palaavat, toivottavasti entistä ehompina. Tällä kertaa ihmetellään uutta ananaskasvilajia, katoavien pölyttäjien seurauksia ja laskutaitoisia rikkaruohoja.

Kesän kukkijoita

Näin kesällä suuri osa huonekasveistakin nauttii valosta ja innostuu kukkimaan. Itselläni on kesän mittaan kukkinut ikkunalaudalla moni kasvi. Seuraavana kuvaesittelyssä muutama mielestäni näyttävin kukkija.


Rakkauden jumalattaren tohveli

Tämä orkidea on saanut nimensä rakkauden jumalattaren mukaan. Välimeren sijaan se on kuitenkin kotoisin Aasiasta ja Tyynenmeren saarilta ja siitä on jalostettu monia näyttäviä, kaupallisia risteytyksiä. Kyseessä on tietenkin trooppinen venuksenkenkien (Paphiopedilum) suku.

Kemiallisen sodankäynnin kustannukset ja muita tutkittuja juttuja

Ja jälleen on aika Viidakkokirjeiden uusien tiedeuutisten! Tai oikeastaan niiden aika olisi ollut jo toukokuun loppupuolella, mutta erinäisten kiireiden ja työvastoinkäymisten takia uutiset pääsevät julkaistaviksi vasta nyt. Tällä kertaa tarkastellaan hieman kasvien suhteita eläimiin, kun tarkastelun kohteena ovat kasvien ja pölyttäjien väliset vuorovaikutukset, kasvien yhteistyö hyönteisten kanssa sekä kasvien kemiallinen sodankäynti ja siitä aiheutuvat kustannukset.

Huonekasvidyykkaus vol. 2

Huonekasvidyykkaus on jälleen täällä! Jaamme Jyväskylässä, Kortepohjan Lillukassa, ylimääräisiä kasvejamme ja pistokkaita niistä aina puolen tunnin välein. Tapahtumassa on tällä kertaa myös kasvienvaihtopöytä, joten voit tuoda omat ylimääräiset kasvisi vaihtoon. Vaihtopöydät ovat erikseen sekä huonekasveille että ylimääräisille palsta- ja parvekeviljelytaimille.
Viidakkokirjeiden kirjoittajien jakamat huonekasvilajit listautuvat viikon aikana tälle sivulle, joten käy kurkkaamassa sivulta, mitä kaikkea jännittävää on jaossa!

Kasvit maailmanhistorian melskeissä

Maailmanhistoria on pullollaan merkkihenkilöitä, jotka kaikki oitis tunnistavat nimen kuultuaan. Isaac Newton? Ah, mekaniikan perusteet. Aleksanteri Suuri? Vaatimattomasti loi kolmelle mantereelle ulottuvan valtakunnan ja käynnisti hellenistisen aikakauden. Vincent van Gogh? Euroopan kuuluisia postimpressionistisia kuvataiteilijoita. Paljon vaatimattomammaksi ja vähemmälle huomiolle jäävät kasvit, joista monet ovat merkittävällä tavalla olleet luomassa maailmaa sellaisena, kuin me nyt sen tunnemme.

Muinaisia magnolioita ja muita tutkittuja juttuja

Viidakkokirjeiden uusi kuukausittainen tiedepalsta on saavuttanut kunnioitettavan yhden kuukauden iän ja pääsee nyt toiseen osaansa. Tällä kertaa ihmettelemme sellaisia aiheita kuin lihansyöjäkasvien lehdissä eläviä pikkueläimiä ja Kirgisian vuorten sipulikasveja.

Kasvi kuin lapamato

Nauhapensaan (Homalocladium platycladum) ulkonäkö aiheuttaa välittömän "mikä tuo on?"-reaktion. Se näyttää nipulta vihreitä lapamatoja, jotka kiemurtelevat ylös mullasta ja levenevät omituisella tavalla latvaa kohden. Englanniksi tämä kasvi tunnetaan sellaisilla vähemmän mairittelevilla nimillä kuin tapeworm plant ja centipede plant: lapamatokasvi tai tuhatjalkaiskasvi. Minusta se oli tietenkin välittömästi täysin vastustamaton.

Mauttomia mandariineja ja muita tutkittuja juttuja

Osallistuimme Maijan kanssa parisen viikkoa sitten seminaariin, jossa käsiteltiin tutkimustiedon popularisointia ja keskusteltiin perusteellisesti siitä, miten ja miksi nimenomaan tutkijoiden kannattaisi popularisoida oman tieteenalansa tutkimuksia. Tästäpä saikin vauhtia idea Viidakkokirjeiden omasta kuukausittaisesta tiedepostauksesta! Tarjoilemme siis jatkossa vuorotellen lyhyen katsauksen muutamiin kasvibiologian alan jännittäviin uusiin tutkimuksiin, jotta tekin arvon lukijat pääsette osallisiksi ripauksesta tuoreinta tutkimustietoa. Aloitetaanpa siis mauttomista mandariineista.

Kotiviidakko herää

Koska Lily kertoi oman ikkunalautaviidakkonsa heräämisestä kevääseen, täytyyhän minunkin jakaa omien kasvieni piristymisen ilo. Varhainen kevät on huonekasviharrastuksen parasta aikaa: talven ajan murjottaneet kasvit heräävät henkiin miltei silmissä, ja on aika istuttaa siemeniä ja vaihtaa ruukkuja.

Sinisiipiä

Kirkkaan sininen väri on kukkivissa huonekasveissa hieman harvinaisempi ominaisuus, mutta tämä afrikkalainen pensas viihtyy erinomaisesti myös täällä pohjoisessa sisätiloissa kasvatettuna. Kasvi on nimeltään sinikohtalonköynnös (Rotheca myricoides), joka on vaihtanut hiljattain tieteellistä nimeään. Kasvin aiempi nimihän oli Cledodendrum ugandense.

Neiti kevät on tullut kaupunkiin...

...ainakin monet huonekasvit ovat jo selkeästi piristyneet ja aloittaneet kasvunsa talvilevon jäljiltä. Viime viikonloppuna vietettiin paremman puoliskon valmistujaisjuhlia ja lahjojen joukossa oli myös herttainen vaaleanpunaisin kerrotuin kukin kukkiva tulilatva (Kalanchoë blossfeldiana). Toivottavasti osaan hoitaa kasvia oikein, tulilatvat kun eivät aiemmin ole juuri menestyneet hoidossani kovin kauaa. 

Taivaan Tasangon puut

Fantasiakasvit-sarjan seuraava osa on täällä.

Stephen Baxterin Mammutit-trilogia on hämmentävä kirjasarja. Se kertoo ihmisten ja villamammuttien (Mammuthus primigenius) kohtaamisista eri aikoina: aluksi kaukana jääkaudella, kun ihmiset saapuvat Eurooppaan, sitten nykypäivään saakka selvinneistä viimeisistä mammuteista. Mutta hämmentävyys huipentuu viimeiseen kirjaan, joka sijoittuu... Marsiin.

Kirjassa ihmiset ovat terraformanneet Marsin, eli pyrkineet muuttamaan sen ilmastoa Maan kaltaiseksi ja kehittäneet geenimuunneltuja eläimiä ja kasveja, jotka kykenevät selviämään kuivalla ja kylmällä planeetalla. Kaikki kirjassa on kuvailtu mammuttien näkökulmasta, ja koska mammutit kiinnittävät luonnollisesti paljon huomiota kasveihin, lukija saa tutustua uusiin ja ihmeellisiin kasvikunnan edustajiin, kuten hengityspuuhun.

Tanssiva neito

Minun ei pitänyt olla yhtään sen kiinnostuneempi orkideoista kuin ananaskasveistakaan. Olihan minulla tietenkin ludisia, joka ei juuri orkideaa muistuta, ja se pakollinen perhoskämmekkä, mutta tarkoitukseni ei ollut lisätä niiden määrää. Veisivät vain mokomat turhaan tilaa saniaisilta.

Eilen kasvien kanssa puuhastellessani kastelin viisi eri orkideaa ja valokuvasin kuudennen aukeamassa olevat nuput. Siinä sitä taas ollaan.

Viimeistään sydämeni suli viime syksynä, kun rujonpuoleinen, loppuun kukkineena ostettu nystykämmekkäni (Oncidium) kasvatti massiivisen, uskomattoman komean kukkavanan. Itse asiassa niin massiivisen, että yli kahdeksankymmenen nupun painosta koko kukkavana otti ja katkesi. No, yritys kai se on tärkein. Huomaavaisesti kämmekkä kasvatti toisen, pienemmän edellisen kukkavanan tyveltä, ja sain nauttia pitkään hehkuvankeltaisista kukkasista.

Tylypahkan kellareissa

Kasvi, joka viihtyy pimeässä ja kosteassa sekä saalistaa ravinnokseen eläimiä? Kyseessä on ilmiselvästi Harry Potterin velhomaailmasta tuttu pirunnuora!

Puhuvat kasvit

Ihmiset viestivät keskenään puhumalla, ilmeillä ja eleillä, kirjoittamalla, viittomalla ja lukemattomien muiden keinojen avulla. Eläimet viestivät myös keskenään karjumalla, visertämällä, esittelemällä koreita värejään, tuoksuilla, kaikuluotaamalla.. Jostain syystä usein unohtuu se, että kasvitkin viestivät keskenään vähintään yhtä monipuolisesti ja jännittävin keinoin. Kasveja on totuttu ajattelemaan passiivisina paikallaan olijoina, joilla ei ole käytössään läheskään niin monipuolisia keinoja reagointiin ja viestimiseen kuin liikkuvammilla eläimillä. Totuus voi kuitenkin olla jotain aivan muuta.