torstai 10. tammikuuta 2013

Puhuvat kasvit


Ihmiset viestivät keskenään puhumalla, ilmeillä ja eleillä, kirjoittamalla, viittomalla ja lukemattomien muiden keinojen avulla. Eläimet viestivät myös keskenään karjumalla, visertämällä, esittelemällä koreita värejään, tuoksuilla, kaikuluotaamalla.. Jostain syystä usein unohtuu se, että kasvitkin viestivät keskenään vähintään yhtä monipuolisesti ja jännittävin keinoin. Kasveja on totuttu ajattelemaan passiivisina paikallaan olijoina, joilla ei ole käytössään läheskään niin monipuolisia keinoja reagointiin ja viestimiseen kuin liikkuvammilla eläimillä. Totuus voi kuitenkin olla jotain aivan muuta.

Kasvien keskinäistä juttelua ja viestintää harvemmin ajattelee, sillä se poikkeaa niin paljon meidän ihmisten viestinnästä. Jos kuitenkin pitäisi miettiä kasvien viestimiskeinoja, niin epäilemättä useimmille tulisi ensimmäiseksi mieleen kukkien värit ja tuoksut. Näillä ominaisuuksilla kukat houkuttelevat puoleensa pölyttäjiä, jotka toimivat kahden kukan välisinä rakkauden viestinviejinä, kuljettaen siitepölyä mukanaan kasviyksilöstä toiseen. Kasvien lisääntymiseen liittyvän kukkaiskielen lisäksi kasveilla on kuitenkin paljon muitakin tapoja viestiä. Viestit kulkevat niin kasviyksilöiden välillä, kuin myös kaukaisempien eliöiden, kuten sienien ja hyönteisten, kuuluville.

Vierekkäin kasvavat kasvit voivat viestiä keskenään monin
eri tavoin. Kuvan kasvit kasvata Kaisaniemen
kasvitieteellisessä puutarhassa.

Tarkastellaanpa hieman eri kasviyksilöiden välillä kulkevia viestejä. Monet kasvit lisääntyvät kasvattamalla itsestään kopioita rönsyjen, taivukkaiden, keikien tai vastaavien jälkeläisten muodossa. Huonekasveista näitä klooneja kasvattavat ahkerasti esimerkiksi tutut rönsyliljat (Chlorophytum), sekä itulehdet (Kalanchoe). Myös perhoskämmekät (Phalaenopsis) kasvattavat toisinaan kukkavarsiinsa tai kylkiinsä pienoiskopioita, keikejä. Useilla kämmeköillä kasvutapa on muutenkin haarajatkoinen (sympodiaalinen), eli kasvi kasvattaa vanhojen varsiensa vierelle uusia. Näissä tapauksissa kasvin kaikki osat ovat keskenään klooneja, mutta ennemmin tai myöhemmin uudet rönsyt tai pistokkaat irtaantuvat ja jatkavat omaa elämäänsä uusina kasviyksilöinä emokasvin joko kuollessa pois tai jatkaessa elämäänsä. Luonnollisesti viestinvälitys toimii vielä toisissaan kiinni olevien kasviyksilöiden välillä aika lailla samoin, kuin kasvin sisäinenkin viestintä. Omia juuria kehittäneiden pistokkaiden ja emokasvin välillä voi tapahtua ravinteiden kauppaa puolin ja toisin. Uuden kasviyksilön kasvaessa isommaksi ja itsenäisemmäksi kasvaa myös kilpailu emokasvin ja jälkeläisten välillä.


Huonekasviharrastuksen laajentuessa myös huonekasvit voivat varjostaa
toisiaan kilpaillessaan keskenään valosta.

Kaikki kasvit kilpailevat luonnossa resursseista keskenään: tilasta, valosta, vedestä, ravinteista, pölyttäjistä... Opportunistiset pioneerilajit levittäytyvät nopeasti uusille kasvupaikoille erilaisten luonnonmullistusten jälkeen ja kukoistavat nauttien kaikesta saatavilla olevasta auringosta, vedestä ja ravinteista. Hitaammat lajit taas ehtivät paikalle myöhemmin, mutta syrjäyttävät lopulta aiemmin tulleita esimerkiksi kasvamalla niin isoiksi, että varjostavat auringossa viihtyvät lajit kuoliaiksi. Fyysisellä koolla kilpailijoiden varjostaminen onkin selkeä viesti: häivy täältä, minä kasvan nyt tässä! Isot lehdet, suuri koko ja tiheä latvusto toimivat tehokkaasti kilpailijoiden varjostajana. Näitä varjostajakasveja ovat huonekasveissa monet suuriksi kasvavat palmut ja viikunat. Nuorina taimina ne usein viihtyvät puolivarjossa tai korkeintaan hajavalossa, ovathan ne luonnossa tottuneet aloittamaan elämänsä aluskasvillisuuden seassa. Vanhemmiten ne kestävät huonekasveinakin paremmin auringonvaloa. 


Kuvan perunan kanssa samaan koisokasvien heimoon (Solanum) kuuluvat
tupakat (Nicotiana) ovat kasvien viestintätutkimuksessa ahkerasti käytettyjä kasveja.

Varjostamisen lisäksi osa kasveista käyttää hienovaraisempia kommunikointikeinoja. Muutamana viimeisenä vuosikymmenenä tieteellinen tutkimus on edistynyt kasvien osalta huimin askelin ja tutkijat ovat muun muassa saaneet selville joidenkin kasvien pystyvän viestimään toisille kasveille kemiallisin signaalein. Näitä signaaleja kasvit vapauttavat ilmaan, kun niiden kimppuun hyökkää tuholaishyönteisiä. Aiemmin on tiedetty, että kasvit houkuttelevat näillä kemiallisilla tuoksuaineilla petohyönteisiä luokseen, jotta nämä tekisivät selvää kasvia vaivaavista tuholaisista, mutta nyt tiedetään, että nämä samat kemialliset yhdisteet voivat vaikuttaa naapurikasveihin. Nämä puolestaan valmistavat oitis puolustusmekanismejaan ja tuottavat parkkihappoja sekä muita kasvintuholaisilta suojaavia aineita. On myös saatu viitteitä siitä, että jotkin kasvit pystyvät erottelemaan toisistaan mekaanisen hyökkäyksen, esimerkiksi kasvin latvomisen, tuhohyönteisten aiheuttamista vaurioista ja varoittamaan naapurikasvejaan erilaisin signaalein hyökkäyksen laadusta riippuen. Ja naapurikasvit saattavat myös reagoida eri tavalla erilaisiin signaaleihin. 

Viimeisimmät kasvien välisiä vuorovaikutuksia selvitelleet tutkimukset ovat esittäneet vieläkin villimpiä viestintämuotoja: näyttäisi siltä, että kasvit voivat kommunikoida toisten kasviyksilöiden kanssa myös ääniä tuottamalla!

3 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintosta :O Ei oo osaa noista asioista tullu ees ikinä ajatelleeks. Tekis mieli lukee enemmänki aiheesta, mut en usko että siitä paljoa vielä tietoa löytyy?

    VastaaPoista
  2. Tiede-lehti kirjoitti kasvien keskinäisestä viestinnästä johonkin viime vuoden viimeisimmistä numeroista. Oli hyvä artikkeli, kannattaa tsekata!

    VastaaPoista
  3. Hei, Tiede-lehden juttu löytyy numerosta 8/2012 ja sen voi lukea myös lehden nettisivuarkistosta: http://www.tiede.fi/artikkeli/1588/kasvi_nakee_haistaa_kuulee_ja_maistaa

    Aihe tosiaankin on todella mielenkiintoinen ja uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti. Kasvien viestintä tuntuukin olevan paljon monimutkaisempi ja kehittyneempi, kuin me ihmiset olemme tulleet ajatelleeksikaan. Jännittävää!

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...