tiistai 2. huhtikuuta 2013

Mauttomia mandariineja ja muita tutkittuja juttuja

Seikkailunhaluisina olemme retkeilleet tiedeviidakoiden
lisäksi muun muassa lupiiniviidakoissa...

Osallistuimme Maijan kanssa parisen viikkoa sitten seminaariin, jossa käsiteltiin tutkimustiedon popularisointia ja keskusteltiin perusteellisesti siitä, miten ja miksi nimenomaan tutkijoiden kannattaisi popularisoida oman tieteenalansa tutkimuksia. Tästäpä saikin vauhtia idea Viidakkokirjeiden omasta kuukausittaisesta tiedepostauksesta! Tarjoilemme siis jatkossa vuorotellen lyhyen katsauksen muutamiin kasvibiologian alan jännittäviin uusiin tutkimuksiin, jotta tekin arvon lukijat pääsette osallisiksi ripauksesta tuoreinta tutkimustietoa. Aloitetaanpa siis mauttomista mandariineista.

Mauttomat mandariinit

Tutkimuksessa käytettiin W. Murcott Afourer -nimistä mandariinilajiketta.
Kuva on CitrusID -sivulta. Kyllä, nettisivu, joka keskittyy sitruslajien
ja lajikkeiden tunnistamiseen.

Tiedättehän, kuinka toisinaan kaupasta ostetut sitrushedelmät ovat hyvinkin maukkaita ja sitten toisinaan taas eivät maistu juuri pahvia kummemmalta? Kalifornialaiset tutkijat selvittivät, kuinka mandariinien varastointiolosuhteet vaikuttavat hedelmien makuun vertailemalla eri säilytyslämpötiloja. Tutkimuksessa vastapoimitut mahdariinit jaettiin neljään eri ryhmään, joista ensimmäistä säilytettiin jatkuvasti +5 celsiusasteessa, toisen ryhmän mandariinit säilytettiin aluksi viikon verran 5 celsiusasteessa ja siirrettiin sen jälkeen +20 celsiusasteeseen, ja kolmannessa sekä neljännessä ryhmässä alkusäilytys 5 celsiusasteessa kesti kaksi ja neljä viikkoa.

Mitä tutkimuksessa sitten selvisi? Mandariinit säilyttivät melko tasaisesti arominsa 5 celsiusasteessa säilytettynä koko kuusiviikkoisen tutkimusjakson ajan. Sen sijaan lämpimämpään siirretyt hedemät maistuivat koemaistajien mielestä säännönmukaisesti vähemmän maukkailta. Makutesti tehtiin W. Murcott Afourer -lajikkeella ja toistettiin tämän jälkeen myös kuudella muulla mandariinilajikkeella, joiden kaikkien maku oli koemaistajien raadin arvostelussa parhaimmillaan viileässä säilytyksen jälkeen.

Mehukkaimmillaan mandariinit ovat juuri poimittuina, mutta oikea säilytys saa ne kulkeutumaan
 kotikeittiöihin melkein yhtä maukkaina (kuva farmers.org).

Syynä aromikkuuden vähenemiseen tutkijat pitivät haihtuvien aromiaineiden, lähinnä alkoholien ja etyyliesterien, muodostumista 20 celsiusasteessa. Näiden aromiaineiden muodostus käynnistyi hedelmissä jo vuorokauden sisällä siitä, kun hedelmät siirrettiin 5 celsiusasteesta lämpimämpään säilytystilaan. Johtopäätöksenä tutkijat toteavat, että mandariinien kylmäketju hedelmätarhasta hedelmäkulhoon on ajateltua tärkeämpi hedelmien aromikkuuden säilyttämisen kannalta.

(Alkuperäinen tutkimus: David Obenlanda, Sue Collin, James Sievert, Mary Lu Arpaia 2013: Mandarin flavor and aroma volatile composition are strongly influenced by holding temperature. Postharvest Biology and Technology)


Vieraslajit houkuttelevat lintuja

Etelä-Afrikassa tehty tutkimus paljastaa vieraslajien leivämisestä uusia puolia. Tutkimuksessa tarkkailtiin hedelmänsyöjälintujen vierailuja kolmeen eri ryhmään jaetuissa luonnonvaraisissa pensaskasveissa: paikalliseen kasvilajistoon kuuluvissa kasveissa, vierasperäisissä kasveissa sekä tulokaslajeihin lukeutuvissa kasveissa. Paikallisia pensaita edustivat Olea europaea-öljypuun alalaji africana sekä asterikasvien heimoon kuuluva Chrysanthemoides monilifera (joka muuten on itse ärhäkkä tulokaslaji Australiassa ja Uudessa-Seelannissa). Koisokasveihin kuuluva eteläamerikkalainen Solanum mauritianum (myös tunnettu invaasiolaji mualla maailmassa) sekä sekä rautayrttikasveihin kuuluva, trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva Lantana camara muodostivat tutkimuksessa vierasperäisten kasvien ryhmän ja tulokaslajiryhmässä olivat naamakukkaiskasvien heimon Myoporum tenuifolium, jonka suvun luontainen elinalue ulottuu Mauritiukselta Australian ja Tyynenmeren saarten kautta Kiinaan, sekä kielopuukasvien heimoon kuuluva itäaustralialainen Pittosporum undulatum.

Tutkimuksessa mukana oli myös Suomessakin kesäisin asustava
kottarainen (Sturnus vulgaris). Kuva PierreSelim, Wikimedia Commons.

Tutkimuksessa selvisi, että eri lintulajien välillä oli suurta hajontaa kasvilajien suosimisessa. Paikalliset kasvilajit houkuttelivat hieman enemmän lintulajeja luokseen, kuin vierasperäiset kasvilajit. Nämä taas saivat tulokaslajeja useampia lintulajeja vieraikseen. Nämä erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkittäviä ja tutkimuksen kiintoisa anti onkin vierailujen tiheydessä. Sekä vierasperäiset kasvit että tulokaslajit onnistuivat houkuttelemaan lintuja tiheämmin kuin paikalliset kasvilajit. Kerran kasvien hedelmiä syötyään linnut siis palasivat todennäköisemmin uudestaan syömään saman kasvilajin antimia. Koska paikalliset kasvilajit eivät houkutelleet lintuja yhtä hyvällä menestyksellä, saattavat tämän tutkimuksen tulokset antaa viitteitä siihen suuntaan, että linnut levittävät tehokkaasti tulokaslajeja: mitä enemmän ne syövät näiden kasvien hedelmiä, sitä enemmän me myös levittävät siemeniä elinympäristöönsä.

Chrysanthemoides monilifera -kasvilla on tyypilliset
asterikasvin kukat (kuva Tim Parkinson, Wikimedia Commons).

(Alkuperäinen tutkimus: T.M. Mokotjomela, C.F. Musil, K.J. Esler 2013: Frugivorous birds visit fruits of emerging alien shrub species more frequently than those of native shrub species in the South African Mediterranean climate region. South African Journal of Botany)


Mielenrauhaa puutarhasta

Ruotsalaiset tutkijat Anna Adevi ja Fredrika Mårtensson haastattelivat viittä stressihäiriöstä toipuvaa, Alnarpin kuntoutuskeskuksessa kuntoutukseen osallistuvaa henkilöä. Kuntoutujat kokivat kuntoutuskeskuksen puutarhan terapeuttiseksi monella tavalla. Puutarhassa samoillessaan he kokivat olonsa turvalliseksi ja puutarha toimi pakopaikkana liian stressaavista tilanteista. Puutarha tarjosi heille myös ympäristön sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden kuntoutujien sekä hoitohenkilökunnan kanssa, mutta samalla rauhallisen paikan seurata ajan kulua ja puutarhan kasvua. Puutarhan myönteisinä vaikutuksina kuntoutuksen aikana mainittiin myös sen tarjoamat aistikokemukset; värit, tuoksut, äänet ja kosketukset. Kuntoutujat saivat myös halutessaan viljellä puutarhassa omia kasveja ja esimerkiksi omenoiden poiminta ja mehun tekeminen olivat mieleenpainuvia kokemuksia. Puutarhassa vietetyllä ajalla oli myös positiivisia vaikutuksia nukkumiseen ja mielialaan.

Kaupunkialueen kasvit voisivat myös ennaltaehkäistä stressihäiriöiden
syntymistä. Tässä rentouttavia puistoistutuksia Bernin keskustassa.
Elämän hektisyyteen terapiapuutarha toi myös perspektiiviä, kuten eräs tutkimukseen haastatelluista henkilöistä asiaa kuvailee:

"That’s what it’s like with a garden. You can hurry things up until
the time for planting, and then everything stops. Then you just
look at it. And it provides a perspective. The garden helps you get
a perspective on time. The time scale is important with a garden,
it cannot be accelerated. It is possible to rush, up to the point
of planting, but then you have to be quiet and wait. Possibly
fertilize so that the process speeds up. I have learned that the
process is slow and only changes slowly. It takes as long as it wants."

Terapiakäytössä luonto ja puutarhaterapia voivatkin tarjota oivallisen ympäristön toipumiseen ja tervehtymiseen.

(Alkuperäinen tutkimus: Anna A. Adevi, Fredrika Mårtensson 2013: Stress rehabilitation through garden therapy: The garden as a place in the recovery from stress. Urban Forestry & Urban Greening)


Toivottavasti nämä tuoreet tutkimustulokset ovat teistä kiinnostavia! Ainakin minut ne saivat innostuneeksi. Pääsiäislomailujen takia ehdin viimeistellä tämän postauksen vasta näin huhtikuun puolella, mutta jatkossa tiedeviidakon uutiskatsaus olisi tarkoitus tuoda ulottuvillenne kuukauden viimeisinä päivinä.  

2 kommenttia:

  1. Oikein hienoa popularisointia! Kannatan lämpimästi.

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia kovasti, olen itse ihan innoissani tästä tiedeuutisointi-ideasta! Kun näitä jännittäviä tutkimuksia kuitenkin tulee jatkuvasti ja niitä on sitten todella mukava päästä myös jakamaan muiden, tässä tapauksessa teidän Viidakkokirjeiden lukijoiden, kanssa.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...