Kasvit maailmanhistorian melskeissä

Historian tunnetuista taiteilijoista usea kiinnitti huomiota kasveihinkin. Niin teki myös van Gogh (kuva Wikimedia Commons).

Maailmanhistoria on pullollaan merkkihenkilöitä, jotka kaikki oitis tunnistavat nimen kuultuaan. Isaac Newton? Ah, mekaniikan perusteet. Aleksanteri Suuri? Vaatimattomasti loi kolmelle mantereelle ulottuvan valtakunnan ja käynnisti hellenistisen aikakauden. Vincent van Gogh? Euroopan kuuluisia postimpressionistisia kuvataiteilijoita. Paljon vaatimattomammaksi ja vähemmälle huomiolle jäävät kasvit, joista monet ovat merkittävällä tavalla olleet luomassa maailmaa sellaisena, kuin me nyt sen tunnemme.

Kirjan visuaalinen ilme on viehättävän vanhanaikainen vanhoine
kasvipiirroskuvineen.

Bill Lawsin kirja 50 Kasvia, jotka muuttivat maailmaa esittelee nimensä mukaisesti viisikymmentä kasvia, joilla on ollut tärkeä roolinsa ihmiskunnan historiassa. Kasvit esitellään tieteellisen nimen mukaan aakkosjärjestyksessä, joten kasviesittelyn aloittaa agaave (Agave spp). Kustakin kasvista kerrotaan alkuperäalue, kasvityyppi (joka kirjassa tarkoittaa lähinnä sitä, onko kasvi puu, pensas, ruoho, sipuli vai jokin muu) ja korkeus. Lisäksi yhdellä vilkaisulla voi myös tarkistaa kasvin käyttötarkoituksen: ravintokasvi, lääkekasvi, myy hyötykasvi tai kauppakasvi. Kasvilla voi olla myös useampia tai kaikki listatut käyttötarkoitukset.

Kirjan kuvituksena käytetään piirroskuvien lisäksi myös valokuvia, joista osa on hyvinkin vanhoja.

Kasviesittelyissä kerrotaan kustakin kasvista todella paljon jännittäviä ja yllättäviäkin tietoja, joita kasvikirjoissa yleensä ei käsitellä juurikaan. Sen sijaan kasvien perusominaisuudet jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä sopii mielestäni hyvin kirjan teemaan ja ainakin itseäni viihdyttävät suuresti kertomukset jonkin kasvin kiemuroista historian myllerryksissä. Tiesittekö esimerkiksi, että eurooppalaisten innokas teenjuonti edesauttoi kokonaisen uuden laivatyypin, klipperin, kehittymistä? Tai että hollantilaiset ihastuivat 1600-luvulla tulppaaneihin niin paljon, että yksi kukkasipuli saattoi maksaa saman verran kuin kokonainen talo puutarhoineen?

Kirja on täynnä kiinnostavia
tietolaatikoita, joissa perehdytään
tarkemmin johonkin jännittävään
yksityiskohtaan.

50 Kasvia, jotka muuttivat maailmaa on oivallinen tapa tutustua monen hyöty- ja muutaman huonekasvinkin historiaan. Kirjaa voikin suositella niin kaikille kasvinystäville kuin ihmiskunnan historiasta yleisemmin kiinnostuneillekin: maailmanhistoria kasvilajien kautta tarkasteltuna tuo historiallisiin tapahtumiin uutta näkökulmaa.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Lue lisää

Vaatimaton pienoisbromelia

Piilokukat ( Cryptanthus ) ovat enimmäkseen Brasiliassa kasvavia ananaskasveja, jotka ylhäältä käsin näyttävät hauskasti tähdiltä. Juuri muuta yleistä niistä ei voikaan sanoa: noin puolensadan lajin joukkoon mahtuu suuria ja pieniä kasveja, kivikoiden, metsänpohjan ja jopa suolaisten marskimaiden asukkeja, ruskean-, vihreän-, harmaan- ja valkoisenkirjavia lehtiä. Huonekasviksi useimmin tarjolla oleva laji lienee viirupiilokukka ( C. bivittatus ). Se on pieni ja sievä laji, jonka lehdet eivät kasva juuri kymmentä senttiä pidemmiksi, ja ovat kasvin nimen mukaisesti punertavajuovaiset. Viirupiilokukkia näkee aika ajoin kaupan pienten mehikasvien joukossa, sillä niitä ne päällisin puolin hieman muistuttavat, vaikka elintavoiltaan ovatkin aivan erilaisia.

Lue lisää

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu ( Dracaena marginata ) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja. Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.

Lue lisää

Viidakkokirjeet

Hae tästä blogista