Siirry pääsisältöön

Kesän kukkijoita


Näin kesällä suuri osa huonekasveistakin nauttii valosta ja innostuu kukkimaan. Itselläni on kesän mittaan kukkinut ikkunalaudalla moni kasvi. Seuraavana kuvaesittelyssä muutama mielestäni näyttävin kukkija.




Kiinanruusuni (Hibiscus rosa-sinensis) saapui minulle pienenä pistokkaana ja paljastui upeaksi kerrannaiskukkaiseksi lajikkeeksi. Kukintaa se yritti ensimmäisen kerran jo viime syyskuussa, mutta silloin valo ei riittänyt ja kukkanuput varisivat ennenaikaisesti.

Purppuraraatokukka (Stapelia grandiflora) avasi mielenkiintoiset, joskin hieman vähemmän kukkaistuoksuiset, kukkansa juuri syntymäpäiväni aikoihin. Parhaillaan kasvissa on uusi kukka avoinna ja vielä monta nuppua tulossa. Onneksi kukkien tuoksu on hyvin lievä ja yksittäiset kukat lyhytikäisiä.

Uskomattoman sinisin, suloisen perhosmaisin kukin kukkiva sinikohtalonköynnös (Rotheca myricoides) kukki kevättalvesta kesäkuulle. Sen jälkeen se on pitänyt pientä taukoa ja aloittelee jälleen kukintaa. Nuppujen määrästä päätellen kukinta kestää pitkälle syksyyn, jos mitään ihmeellisiä katastrofeja ei tapahdu.

Tämäkin pitänee laskea mukaan kesän kukkijoihin: perhoskämmekkäni (Phalaenopsis) tosin aloitti kukintansa jo kevättalvella ja on ennättänyt varistaa kukkavanastaan muutaman kukan. Kukkavanasta kasvoi muuten sivuhaara ja koko hökötys on niin painava, että se on roikkunut alaviistoon koko kukinnan ajan.

Kommentit

  1. Minun kesäkukkijani on kliivia, joka ei piittaa lajitovereidensa tapaan kukkia maaliskuussa. Kesän alussa se pääsee parvekkeelle ja heinäkuun alussa on kukkavarsi kasvatettu ja kukinta voi alkaa. :)

    VastaaPoista
  2. Toisinaan kasvit tekevät vaikka mitä kummallisuuksia, kuten kukkivat "väärään aikaan". Se onkin mielestäni eräs niiden kiehtovista piirteistä!

    VastaaPoista
  3. Apuva, täältä löytyy ihania kasveja!! sinikohtalonköynnös<3

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu ( Dracaena marginata ) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja. Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 2, lehtikirvat

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Tässä osassa esiintyvät lehtikirvat, jotka tavallisesti ovat huonekasvien tihulaisista kaikkein helpoimmin torjuttavia ja biologialtaan niin mielenkiintoisia, että ne tuntuvat suorastaan sympaattisilta.