Siirry pääsisältöön

Yksityiskohtia

Lieriöitulehti lisääntyy hieman epätavallisemmalla tavalla.

Kasvi, joka kasvattaa jälkeläisensä suoraan lehtiensä kärjissä valmiiksi? Näin tekee Madagasgarilta kotoisin oleva mehikasvi, lieriöitulehti (Kalanchoe delagoense).


Lieriöitulehti on melko vaatimaton mehikasvi, jonka hujoppimaisesta varresta kasvaa paksuja, meheviä ja suloisen täplikkäänkirjavia lehtiä. Näiden lieriönmallisten lehtien kärkiin kasvaa pieniä ruusukkeita, joihin kasvaa pikku hiljaa myös omat juuret. Ruusukkeet irtoavat kasvista kevyestäkin kosketuksesta ja juurtuvat ongelmitta multaan päästessään, jolloin niistä vähitellen kasvaa emokasvin näköisiä uusia yksilöitä. 

Tämä erikoinen suvuton lisääntymistapa on osoittautunut varsin menestyksekkäästi. Oman kasvini ruukun juurella, samoin kuin viereistenkin kasvien ruukuissa, kasvaa säännöllisesti uusia lieriöituehtiä. Lieriöitulehti on menestynyt myös isommassa mittakaavassa. Helppohoitoisena kasvina sitä on maailmalla istutettu paljon puutarhakasviksi ja tehokkaasti leviävänä se onkin nykyään alkuperäiskasveja uhkaava invaasiolaji Australiassa ja Tyynenmeren saarilla. Kaiken tämän lisäksi lieriöiulehti sisältää sydämen toimintaan vaikuttavia steroideja, jotka voivat olla tappavia laidunkarjalle. 


Kommentit

Lukijoiden suosikit

Vaatimaton pienoisbromelia

Piilokukat ( Cryptanthus ) ovat enimmäkseen Brasiliassa kasvavia ananaskasveja, jotka ylhäältä käsin näyttävät hauskasti tähdiltä. Juuri muuta yleistä niistä ei voikaan sanoa: noin puolensadan lajin joukkoon mahtuu suuria ja pieniä kasveja, kivikoiden, metsänpohjan ja jopa suolaisten marskimaiden asukkeja, ruskean-, vihreän-, harmaan- ja valkoisenkirjavia lehtiä. Huonekasviksi useimmin tarjolla oleva laji lienee viirupiilokukka ( C. bivittatus ). Se on pieni ja sievä laji, jonka lehdet eivät kasva juuri kymmentä senttiä pidemmiksi, ja ovat kasvin nimen mukaisesti punertavajuovaiset. Viirupiilokukkia näkee aika ajoin kaupan pienten mehikasvien joukossa, sillä niitä ne päällisin puolin hieman muistuttavat, vaikka elintavoiltaan ovatkin aivan erilaisia.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Begonioiden oikukas kuningas

Kuningasbegoniat ovat silmiinpistävän kauniita ja niitä myydään usein ja halvalla. Niitä on kaupan sekä huonekasveiksi että kesäkukkasiksi ruukkuihin ja parvekelaatikoihin. Kaikenkirjavia muunnoksia tästä kasvista on niin paljon, että kahta samanlaista löytää harvoin: lehdet voivat olla liuskaisia tai liuskattomia, symmetrisiä tai vinoja, ja värejä löytyy hopeanvaaleasta pinkkiin, viininpunaiseen ja mustanvihreään kaikenlaisina yhdistelminä ja kuvioina. Mikä upea kasvi! Varoituksen sana on silti paikallaan: tämä ei ole helppo hoidokki. Lukuisia huonekasveja esittelevässä Plants are the strangest people -blogissa juuri kuningabegonialla on kyseenalainen kunnia pitää vaikeusasteikossa kärkisijaa ja kuulua kirjoittajan ei koskaan enää -listalle. Miksi siis ylipäätään esitellä moinen oikutteleva kuninkaallinen? Siitä voi kyllä saada hyvän ja kiitollisen hoidokin, kun ottaa huomioon sen omalaatuiset nirsoilun aiheet jo etukäteen.