Siirry pääsisältöön

Hattivatit sateessa

Pienet kalvakat taimet sumuttelun jäljiltä kosteina.

Kylvin tammikuun alkupäivinä erän sekalaisia kaktuksen siemeniä (Cactaceae) aikoinaan jostain marketti- tai Viherlandiareissulta mukaan tarttuneesta pussista. Yksi siemenpussi on erittäin riittoisa, sillä ensimmäisen erän siemeniä kylvin jo vuosi sitten ja vielä tämänkin kylvön jäljiltä jäi pikkuisen siemeniä jäljelle. Ne tosin todennäköisesti kylvän myöhemmin tänä keväänä, sillä eivät kaktuksenkaan siemenet säily ikuisesti. Todennäköisesti.

Kaktuksien kasvattaminen siemenestä on varsin lystikästä touhua: siemenet itävät muutamassa viikossa ja alkuun pienet hennot taimet näyttävät lähinnä kalpeanvihreiltä hattivateilta. Ajan kuluessa niistä muotoutuu enemmän aikuisten yksilöiden näköisiä ja samalla kiinnostava arvailu lajintunnistuksen osalta voi alkaa. Cactaceae -heimoon kun kuuluu arviolta noin 1500-1800 eri lajia. Tunnistamistehtävä saattaa siis osoittautua varsin haastavaksi!


Kommentit

  1. Tämäpä mielenkiintoista. Täytyy kokeiila joskus, mutta kaktusten tunnistuskisaan en osalllistu, kun omillenikaan en kaikille nimeä tiedä :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Maailman helpoin orkidea?

Onnistuttuani tappamaan useammankin perhoskämmekän, suhtauduin vuosikausia orkideoihin suurella varauksella. Ihailin niitä kaupan hyllyssä, mutten koskaan uskaltanut koettaa onneani niiden hoidossa, vaikka kokemusta monenlaisista huonekasveista muuten alkoikin kertyä. Reilu vuosi sitten vihdoin törmäsin orkideaan, jonka ostamista en voinut vastustaa, ja joka yllättäen osoittautui suunnilleen niin idioottivarmaksi hoidokiksi kuin huonekasvi ylipäätään voi olla. Se oli ludisia (Ludisia discolor).

Tee-se-itse: sademetsä makuuhuoneessa

Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.

Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta - koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.

Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin - josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.