Siirry pääsisältöön

Kaksin aina kaunihimpi

Akvaarionreunan viidakossani kukkivat parhaillaan yhtä aikaa upea Beallara "Peggy Ruth Carpenter" ja pienikukkaisempi, tarkemmin tunnistamaton orkidea. Molempien kukat tuoksuvat voimakkaasti, mutta kumpikaan ei ole kovinkaan nenää miellyttävä. Kun kukkavanat kietoutuivat yhteen, huomasin, että niistä yhteensä syntyy mitä viehättävin kukkaistuoksu.

Beallara tuoksuu kaikkea muuta kuin kukkaisalta: sen haju on polttavan pippurinen ja jotenkin yrttinen. Sen vieressä kasvava orkidea puolestaan levittää ympärilleen imelää, suorastaan esanssista tuoksua, jotain sellaista mitä voisi odottaa nuuhkaisevansa halvasta hajuvesipullosta. Imelyys ja polttavuus tasapainottavat toisiaan niin, että kun akvaarionlaidan ohi nyt kävelee, osuu nenään vain mukava kukkaistuoksu.

Beallara on muuten melkoinen sekasikiö. Tällä nimellä kulkevat orkideat ovat peräti neljän eri suvun edustajien risteymiä: Brassia, Cochlioda, Miltonia ja Odontoglossum. Orkideanjalostajien luovuus ei tunnu loppuvan kesken.

Sekasikiö eli ei, kaunis se on. Tässä se on vielä täydessä kukassa nauttimassa harvinaisesta keskitalven auringosta. Toivottavasti saan sen kukkimaan uudelleenkin. Yritteliäästä laiminlyönnistäni huolimatta useimmat orkideoistani (jotka toki kaikki ovat helppohoitoisia markettihybridejä) kukkivat kuuliaisesti vuosittain. Kun nämä kaksi lopettavat, on puikkokämmekkä Dendrobium "Winter Beauty" juuri avaamassa ensimmäistä kukkaansa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Maailman helpoin orkidea?

Onnistuttuani tappamaan useammankin perhoskämmekän, suhtauduin vuosikausia orkideoihin suurella varauksella. Ihailin niitä kaupan hyllyssä, mutten koskaan uskaltanut koettaa onneani niiden hoidossa, vaikka kokemusta monenlaisista huonekasveista muuten alkoikin kertyä. Reilu vuosi sitten vihdoin törmäsin orkideaan, jonka ostamista en voinut vastustaa, ja joka yllättäen osoittautui suunnilleen niin idioottivarmaksi hoidokiksi kuin huonekasvi ylipäätään voi olla. Se oli ludisia (Ludisia discolor).

Tee-se-itse: sademetsä makuuhuoneessa

Kirjoitin aiemmin kasviterraariosta, jonka vuosia sitten rakensin vanhaan akvaarioon. Mainitsin silloin, että jos olisin tekemässä samaa paremmalla ajalla ja suuremmalla budjetilla, tekisin muutamia asioita toisin. Tänä kesänä siihen vihdoin tarjoutui tilaisuus.

Leopardigekkomme Napsu muutti keväällä tilavampaan terraarioon (joka, sattumoisin, on se sama vanha akvaario, jossa edellinen pienoisviidakkoni asusti) ja sen vanha koti jäi ylimääräiseksi. Rakensin siitä nyt pienen sademetsän koristamaan muuten kasvitonta makuuhuonetta - koska kyllähän kaikissa hyvissä makuuhuoneissa on oltava sademetsä.

Tässä artikkelissa käyn läpi terraarion rakennuksen vaiheet, käyttämäni tarvikkeet ja budjetin - josko joku lukijoista innostuisi itsekin rakennuspuuhiin.