Siirry pääsisältöön

Keiki kainalossa

Toisinaan voi käydä näinkin: perhoskämmekän kukkavanassa kehittyy keiki.

Perhoskämmekkäsi (Phalaenopsis) on innostunut kukkimaan. Kukinnan jälkeen se ei kuitenkaan kuihdutakaan kukkavanaansa, vaan kasvattaa siihen epämääräisen möykyn, joka lähemmin tarkastellessa näyttää minikokoiselta kämmekän alulta. 

Kyseessä on kuin onkin uusi taimi, niin kutsuttu keiki. Perhoskämmekät ja muutamat muutkin orkidealajit innostuvat välillä kasvattamaan näitä taimia. Lajista riippuen keiki voi kasvaa kukkavanaan tai muualle kasviin. Puikkokämmekät kasvattavat keikejä versojensa päihin, useat vieläpä melkoisen ahkerasti. Nämä keikit ovat luonnollisesti oman vanhempansa klooneja, joten myöhemmin on todennäköisimmin odotettavissa samanlaista kukkaloistoa, kuin alkuperäiselläkin yksilöllä. 

Pienen keikin kasvu omillaan toimeen tulevaksi uudeksi kasviyksilöksi kestää kuitenkin kauan. Sen saa irroittaa emokasvistaan vasta, kun se on onnistunut muodostamaan useita omia juuria ja lehtiä. Orkideoiden kasvuvauhdilla tämä tarkoittaa suunnilleen vuotta. Niinpä meillä seurataan sitten pikkuisen kasvua seuraavat kuukaudet!

P.S. Keiki-sana muuten on havaijia ja tarkoittaa pienokaista. 

Kommentit

  1. Pieni korjaus tohon perhoskämmekkä juttuun: Perhoskämmekkä on (phalaenopsis) ja venuksenkenkä on (paphiopedilum). Muuten oli hyvä juttu. Onnea keikin kasvatukseen.

    VastaaPoista
  2. Hei, hyvä että huomasit! Näinhän tuossa näemmä on jokin ajatusvirhe päässyt käymään...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu ( Dracaena marginata ) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja. Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 2, lehtikirvat

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Tässä osassa esiintyvät lehtikirvat, jotka tavallisesti ovat huonekasvien tihulaisista kaikkein helpoimmin torjuttavia ja biologialtaan niin mielenkiintoisia, että ne tuntuvat suorastaan sympaattisilta.