maanantai 23. maaliskuuta 2015

Seikkailua Tallinnassa, osa 1

Upeita kymbidejä kasvitieteellisen puutarhan aulassa.
Osallistuimme maaliskuun alkupuolella Suomen Orkideayhdistyksen järjestämälle retkelle Etelä-Helsinkinäkin tunnettuun Tallinnaan. Retki oli mitä mainioin, yhdistyksen väki hyvää matkaseuraa ja orkideat... no, orkideoihin on mahdotonta pettyä.

Tässä matkakertomuksen ensimmäisessä osassa keskitytään retken päätähtiin, orkideoihin. Seuraavassa osassa kerron sellaisista sivuseikoista kuin todella jännittävistä hawaijilaisista saniaisista, joita ryömin kuvaamassa pitkin Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan kivetyksiä.


Myyntipöydällinen perhoskämmeköitä.
Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan tiloissa järjestettyyn myyntinäyttelyyn tuotiin, sikäli kuin ymmärsin, orkideoita useilta eri myyjiltä. Valikoima oli upea, ja orkideoiden määrä päätähuimaava. Ostajien jono kiemurteli läpi huoneen, ja aika pian huomasimme itsekin seisovamme jonon jatkona syli täynnä kukkasia ja hajamielisesti hymyillen.
Valikoima masdevallioita.
Mukaamme tarttui esimerkiksi kaksi kappaletta näitä kauniita Masdevallia-hybrideitä. Masdevalliat ovat kotoisin lähinnä Andeilta, useimmiten pilvimetsistä vähintään kahden ja puolen kilometrin korkeudesta. Ne ovatkin lämpötilan suhteen sangen ronkeleita hoidokkeja, sillä ne tarvitsevat viileän ja öisin vielä entisestään jäähtyvän ympäristön.

Olemme molemmat alkaneet masdevallian patistamina harrastaa terveellisempiä elämäntapoja ja pitää makuuhuoneita viileinä. Toivottavasti hieman huoneenlämpöä viileämpi olo kelpaa pidemmänkin päälle - toivoa sopii, että hybridien tuottajat ovat varta vasten risteyttäneet kantamuotojaan kestävämpiä kasveja.

Nystykämmekät myyntipöydässään.
En ole itse suurikukkaisten ja näyttävien orkideoiden suuri ystävä, vaan huomaan huomioni kiinnittyvän pienempiin ja sirompiin lajikkeisiin. Sellaisiin, jotka näyttävät siltä kuin voisivat olla suoraan luonnosta. Nämä sirot pikku nystykämmekät (Oncidium) vetivät minua puoleensa kuin, öh, kukka mehiläistä.

Tälle lajikkeelle en ole vielä löytänyt nimeä. Matkatoverini samasta pöydästä kainaloonsa koppaama valkoinen ja makeantuoksuinen lajike näyttäisi sen sijaan olleen Oncidium "Twinkle".

Masdevalliat mehikasviosastolla.
Myynnissä olevia orkidealajikkeita oli myös ripoteltu erilaisiin asetelmiin kautta kasvitieteellisen puutarhan. Keskellä vihreyttä esiin välähtävät kukka-asetelmat kaikissa sateenkaaren väreissä olivat mitä viehättävimpiä, eivätkä varmaankaan ainakaan heikentäneet orkideoiden kaupaksi käyntiä.

Epifyyttien musiikkia?
Siellä täällä kautta puutarhan oli näitä musiikkiteemaisia asetelmia, joissa kasvien sekaan oli ripoteltu soittimia, vanhanaikaisia radioita tai nuottivihkoja. Minulle ei täysin (tai oikeastaan ensinkään) valjennut, mistä niissä oli kyse, mutta olivathan ne hauskoja.

Venuksenkenkä Paphiopedilum "Pinocchio".
Venuksenkengät ovat minulle huonekasveina musta aukko, enkä ymmärrä niistä juuri sen enempää kuin moottoripyörän korjauksesta (sanottakoon, etten ole eläessäni koskenut moottoripyörään), mutta kauniitahan ne ovat. "Pinocchio"-hybridi on lajien P. glaucophyllum ja P. primulinum risteymä.

Tiettävästi ainoat luonnostaan siniset orkideat ovat vandoja.
Katosta roikkuvat kukkivat vandat ja - jostain syystä - patinoituneet puhallinsoittimet muodostivat viehättävän koristuksen.

Dendrobium kingianum.
Koreiden hybridien lisäksi näytillä oli myös luonnonorkideoita. Niihin olin erityisen ihastunut: onhan villeissä eliöissä aina oma taikansa. Ne ovat vuosimiljoonien evoluution tuotteita sellaisinaan, luonnonvoimien hiomia jalokiviä. Ihminen voi kehittää niitä eteenpäin, loputtomaan määrään uusia muotoja, mutta samalla ne menettävät jotain alkuperäisestä viehätyksestään.

Australialainen puikkokämmekkä Dendrobium kingianum on lahjoittanut geenejään monelle kukkakaupan hybridille, mukaanlukien omastakin kasvikokoelmastani löytyvä "Winter Beauty".

Physosiphon tubatus.
Kaikki orkideat eivät suinkaan ole suuria ja näyttäviä. Osan kukkia on parasta tiirailla suurennuslasilla. Tämä väliamerikkalainen pikku kasvi on nimeltään Physosiphon tubatus, ja se kasvaa luonnossa kuuleman mukaan tammien oksilla.

1 kommentti:

  1. Ei vitsit millaista kukkaloistoa! Aika halpoja nuo orkideat siellä näkyy olevan, täällä kaupassahan jotkut lajikkeet maksaa maltaita (Tuossa yhdessä kuvassa on hinta 15 €). Kasvitieteellinen puutarha siirtyykin seuraavan Tallinnan reissuni käyntikohteisiin.

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...