Siirry pääsisältöön

Aistikkaat kasvit

Mitä kasvi tietää? Paljonkin sellaista, jota ei tule itse edes ajatelleeksi.

Viime aikojen tietokirjalukemisina minulla on ollut Daniel Chamovichin kirjoittama What a Plant Knows?, joka käsittelee kasvien aisteja uusimman tutkimustiedon valossa. Kirja on ilmestynyt muutama vuosi sitten, joten hurjaa vauhtia edennyt kasvibiologian tutkimus onkin ehtinyt paljastaa kasvien aisteista viime vuosina todella paljon kiinnostavia asioita. 

Aikoinani Sveitsissä työharjoittelussa sain olla osana tutkimassa, kuinka hyönteiset reagoivat kasvien erittämiin tuoksusignaaleihin.
Tiesitkö esimerkiksi, että vahingoittunut kasvinlehti viestii muille saman kasvin (ja samalla myös naapurikasvien) lehdille, jotta nämä osaavat varautua puolustautumaan? Eikä siinä vielä kaikki: vaurioituneen lehden erittämä tuoksu vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä mekaaninen vaurio vai kasvinsyöjähyönteisten aiheuttama vaara. Näin muut lehdet osaavat tuottaa tarvittavia, tilanteeseen parhaiten sopivia kemiallisia puolustautumisaineita lehtiinsä.

Kirja esittelee kasvien aisteja vertaillen niitä eläinten aisteihin. Esillä ovat näkö-, haju-, tunto- ja kuuloaisti. Näiden lisäksi käydään läpi myös kasvien kykyä ymmärtää sijaintinsa sekä pohditaan sitä, mitä ja miten kasvit muistavat.

Kirjan kuvituksena on sympaattisia piirroskuvia kasveista.

Englanninkielisyys ei kirjaa lukiessa haittaa juurikaan, sillä kirjoittaja on varsin lukijaystävällisesti selittänyt haastavampia termejä ja kirjan kieli on muutenkin helppotajuista. Asiasta enemmän kiinnostuneille kirjassa on kattava lähdeluettelo ja kiinnostavia youtube-linkkejä, jotka havainnollistavat kasvien aisteja upeasti. Vai mitäs sanotte tästä pätkästä, jossa tomaatin loiskasvi (Cuscuta pentagona) haistaa tomaatintaimen ja liikkuu aktiivisesti päästäkseen kiinnittymään siihen:


Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille, jotka ovat kiinnostuneita siitä, miten kasvit "toimivat". Ja kasveja paremmin ymmärtäessään niitä tietysti osaa myös hoitaa paremmin!

P.S. Kirjalla on myös omat kotisivut ja aiheesta on tarjolla myös krijaan perustuvia Coursera-luentoja. Kurssi on parhaillaan käynnissä ja mukaan pääsee vielä...

Kommentit

  1. Törmäsin kasviin nimeltään Padogi puu tai Pagodi puu. Onko teillä tästä hauskan näköisestä kasvista tietoa ja hoito-ohjeita?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Lukijoiden suosikit

Kaikki mitä halusit tietää japaninkäpypalmusta

Japaninkäpypalmu (Cycas revoluta) on yksi suosikkihuonekasveistani, vaikka suhteemme onkin täynnä ristiriitoja. Kasvi on nimittäin vaarallinen, väkivaltainen, eikä useinkaan käyttäydy niin kuin haluaisin. Mutta kaunis ja kiehtova se on, ja sen hengiltä saaminen vaatii jo taitoa.

Vaikka käpypalmuja tunnetaan toistasataa lajia, huonekasveina näkee käytännössä vain kahta. Japaninkäpypalmu on niistä ylivoimaisesti yleisempi, kun taas aiemmin esittelemäni samiakäpypalmu (Zamia pumila) on sikäli harvinainen, että sen bongaaminen kukkakaupasta on melkoinen löytö.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Pienen kasvipuodin lumoissa

Kävin lokakuussa Amsterdamissa, jossa vietimme mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa pitkän viikonlopun. Lomareissun pääkohtana oli Amsterdamin kaupunkimaraton, jossa seurueen miespuoliset jäsenet kävivät juoksemassa puolimaratonin. Kasviharrastajana käytin kuitenkin tilaisuuteni hyväksi ja selvittelin etukäteen sopivia kiinnostavia vierailukohteita. Facebookin Huonekasvit -ryhmästä sainkin vinkiksi piipahtaa paikallisessa Wildernis-nimisessä kasvikaupassa.