Siirry pääsisältöön

Villien serkkujen jäljillä


Kirrikämmekkä (Bulbophyllum) terraariossa.
Mitä yhteistä on ikkunalaudalla ruukussaan kasvavalla huonekasvilla, kasvitieteellisessä puutarhassa koreilevalla pensaalla ja savannilla kukoistavalla pikkupuulla?

Parhaassa tapauksessa kyse saattaa olla aivan samasta kasvilajista, tai samaan sukuun kuuluvista lähilajeista. Kaikkien huonekasveina kasvattamiemme kasvien esi-isät ovat peräisin luonnosta ja monet ovat säilyneet varsin muuttumattomina 'vankeudessaan'. Toiset taas ovat muuttuneet ulkonäöllisesti varsin paljonkin, ihmisten jalostaessa esimerkiksi yhä suurempia kukkia, kirjavampia lehtiä tai koristeellisempaa kasvutapaa.

Luonnonvaraisina kirrikämmekät, kuten kuvan B. rupicola, kasvavat epifyytteinä puiden oksilla (kuva João Medeiros, Wikimedia Commons)

Terraarion olosuhteet ovat pienen askeleen lähempänä luontoa.
Jos huonekasvini kasvaisivat luonnossa, miltä ne näyttäisivät? Millaisessa ympäristössä ne kasvaisivat, mitä muita kasveja niillä olisi siellä rinnallaan? Kuinka ne lisääntyisivät, kilpailisivat elintilasta ja leviäisivät? Uhkaako niitä luonnossa jokin? Muun muassa näitä kysymyksiä herää biologin mielessä, kun katselee omaa kotiviidakkoa.

Eteläamerikkalaiset flamingokukat (Anthurium) ovat sademetsäkasveja. Kuvassa suurilehtinen A. grandifolium Karibialla Guadeloupen saaristossa (kuva Patrice78500, Wikimedia Commons).

Niinpä päätimme ottaa selvää näistä, ja monista muistakin kysymyksistä. Esittelemme tulevina kuukausissa blogissa artikkelisarjan huonekasvien luonnonvaraisista serkuista keskittyen tiettyyn elinympäristöön kerrallaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikan jännittävät habitaatit, sekä Kaakkois-Aasian sademetsät ovat jo listalla. Meille saa myös mieluusti esittää kysymyksiä ja ehdotuksia aihepiiriin liittyen!

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Tähtihedelmästä kasvikokoelman tähdeksi

Huonekasviharrastuksen virittyä olen kiertänyt markettien hedelmätiskit entistä suuremmalla innolla: hedelmistähän saa kaupan päälle trooppisten kasvien siemeniä! Kokeiltua on jo tullut aika joukkoa: tamarilloa, pitahayaa, kiwanoa, mangoa, satsumaa... tästä porukasta ehdoton suosikkini on kuitenkin karambola.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu (Dracaena marginata) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja.