Siirry pääsisältöön

Villien serkkujen jäljillä


Kirrikämmekkä (Bulbophyllum) terraariossa.
Mitä yhteistä on ikkunalaudalla ruukussaan kasvavalla huonekasvilla, kasvitieteellisessä puutarhassa koreilevalla pensaalla ja savannilla kukoistavalla pikkupuulla?

Parhaassa tapauksessa kyse saattaa olla aivan samasta kasvilajista, tai samaan sukuun kuuluvista lähilajeista. Kaikkien huonekasveina kasvattamiemme kasvien esi-isät ovat peräisin luonnosta ja monet ovat säilyneet varsin muuttumattomina 'vankeudessaan'. Toiset taas ovat muuttuneet ulkonäöllisesti varsin paljonkin, ihmisten jalostaessa esimerkiksi yhä suurempia kukkia, kirjavampia lehtiä tai koristeellisempaa kasvutapaa.

Luonnonvaraisina kirrikämmekät, kuten kuvan B. rupicola, kasvavat epifyytteinä puiden oksilla (kuva João Medeiros, Wikimedia Commons)

Terraarion olosuhteet ovat pienen askeleen lähempänä luontoa.
Jos huonekasvini kasvaisivat luonnossa, miltä ne näyttäisivät? Millaisessa ympäristössä ne kasvaisivat, mitä muita kasveja niillä olisi siellä rinnallaan? Kuinka ne lisääntyisivät, kilpailisivat elintilasta ja leviäisivät? Uhkaako niitä luonnossa jokin? Muun muassa näitä kysymyksiä herää biologin mielessä, kun katselee omaa kotiviidakkoa.

Eteläamerikkalaiset flamingokukat (Anthurium) ovat sademetsäkasveja. Kuvassa suurilehtinen A. grandifolium Karibialla Guadeloupen saaristossa (kuva Patrice78500, Wikimedia Commons).

Niinpä päätimme ottaa selvää näistä, ja monista muistakin kysymyksistä. Esittelemme tulevina kuukausissa blogissa artikkelisarjan huonekasvien luonnonvaraisista serkuista keskittyen tiettyyn elinympäristöön kerrallaan. Esimerkiksi Etelä-Afrikan jännittävät habitaatit, sekä Kaakkois-Aasian sademetsät ovat jo listalla. Meille saa myös mieluusti esittää kysymyksiä ja ehdotuksia aihepiiriin liittyen!

Kommentit

Lukijoiden suosikit

Kaikki mitä halusit tietää japaninkäpypalmusta

Japaninkäpypalmu (Cycas revoluta) on yksi suosikkihuonekasveistani, vaikka suhteemme onkin täynnä ristiriitoja. Kasvi on nimittäin vaarallinen, väkivaltainen, eikä useinkaan käyttäydy niin kuin haluaisin. Mutta kaunis ja kiehtova se on, ja sen hengiltä saaminen vaatii jo taitoa.

Vaikka käpypalmuja tunnetaan toistasataa lajia, huonekasveina näkee käytännössä vain kahta. Japaninkäpypalmu on niistä ylivoimaisesti yleisempi, kun taas aiemmin esittelemäni samiakäpypalmu (Zamia pumila) on sikäli harvinainen, että sen bongaaminen kukkakaupasta on melkoinen löytö.

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä.

Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Pienen kasvipuodin lumoissa

Kävin lokakuussa Amsterdamissa, jossa vietimme mieheni ja ystäväpariskunnan kanssa pitkän viikonlopun. Lomareissun pääkohtana oli Amsterdamin kaupunkimaraton, jossa seurueen miespuoliset jäsenet kävivät juoksemassa puolimaratonin. Kasviharrastajana käytin kuitenkin tilaisuuteni hyväksi ja selvittelin etukäteen sopivia kiinnostavia vierailukohteita. Facebookin Huonekasvit -ryhmästä sainkin vinkiksi piipahtaa paikallisessa Wildernis-nimisessä kasvikaupassa.