Viidakkokirjeet

Lahjaksi saatu pehosorkidea ( Phalaenopsis ) saattaa olla monen ensimmäinen huonekasvi. Aluksi ikkunalaudalla on se yksi mummolta tai tädiltä tuliaisiksi saatu enkelinsiipi, tulilatva tai begonia. Tai kenties sisustuslehdistä bongattu trendikäs kilpipiilea tai peikonlehti. Kun ainokainen sitten menestyykin ja hoito-ohjeita sekä kasvitietoutta metsästäessään uppoaa syvemmälle huonekasviharrastuksen maailmaan, iskee monella keräysvimma. Mutta mistä niitä ihania ja hieman perusruokakauppojen tarjontaa harvinaisempia kasveja oikein saa?

Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Tässä osassa esiintyvät lehtikirvat, jotka tavallisesti ovat huonekasvien tihulaisista kaikkein helpoimmin torjuttavia ja biologialtaan niin mielenkiintoisia, että ne tuntuvat suorastaan sympaattisilta.

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Pieni paavalinkukkavauvala. Tähän asti olen aina mieltänyt paavalinkukat ( Saintpaulia sp) jotenkin vanhahtaviksi mummojen ikkunalautakukiksi. Ehkä kyseessä on kolmenkympin rajapyykin ylittäminen tai joku muu hämmentävä nitkahdus aivoissa, mutta viimeisen vuoden aikana olen huomannut innostuneesti katsovani kasvia aivan uusin silmin. 

Klikkaa suuremmaksi!  Viime viikonloppuna järjestettiin jälleen Suomen Orkideayhdistys ry:n orkideanäyttely Helsingissä. Piipahdin viikonlopun kestäneessä näyttelyssä perjantai-iltana, kun ovet olivat juuri auenneet. Kukkaloistoa ja eksoottisia lajeja, nähtävää, ostettavaa ja valokuvattavaa totisesti riitti!  Tämä pieni valokuvareportaasi toivottavasti välittää jotain näyttelyn tunnelmista.

Pennimuorin ( Peperomia rotundifolia ) vaatimaton kukinta jää helposti huomaamatta. Kuva Maija Karala. Moni ihana kodin kaunistus ostetaan kukkivana ja kukinnan jälkeen niitä hoivataan uusien kukkien toivossa. Niiden vastapainona ovat sitten viherkasvit, joita pidetään esimerkiksi näyttävien lehtiensä tai upean kasvutapansa takia. Mutta useimmat näistä viherkasveistakin kukkivat viihtyessään, yllättäen monesti kasvattajansa.