.jpg)
 |
| Pennimuorin (Peperomia rotundifolia) vaatimaton kukinta jää helposti huomaamatta. Kuva Maija Karala. |
Monikaan viherkasvien kukista ei ole kovin näyttävä, vaan ennemminkin vaatimattoman vihreän tai valkean sävyinen. Esimerkiksi useimmat vehkakasvit kukkivat verholehden suojaaman keltaisenruskean kukintopuikulan voimin. Poikkeuksena tietysti näyttävät pikku- ja andrenflamingokukat, joiden suojuslehdet hehkuvat useissa eri väreissä: valkoisesta keltaisen ja oranssin kautta punaiseen ja violettiin asti.
Oma lukunsa ovat myös ne kasvit, joilla sekä kukat että lehdet ovat näyttäviä. Nämä ovat oikeastaan omia suosikkejani, sillä ne näyttävät hyvältä koko ajan. Esimerkiksi kirjavalehtiset orkideat ja paavalinkukat ilahduttavat koristeellisilla lehdillään ja kukassa ollessaan myös kukillaan.
Kasvit eivät tietenkään kuki ihmisiä ilahduttaakseen, vaan lisääntyäkseen. Lähes kaikki huonekasveina kasvatettavat lajit kuuluvat kukkakasveihin. Tämä tarkoittaa sitä, että viihtyessään ne kukkivat. Toisinaan kukinnon tuloksena on myös kehittyvät siemenet, mikäli kukka on päässyt pölyttymään. Varsinkin vaatimattomasti kukkivilla viherkasveilla pölyttyminen on usein sattuman kauppaa, mutta osa innokkaista kasviharrastajista pölyttää kasvejaan myös tarkoituksella siemeniä saadakseen. Siemenistä voi niiden kypsyttyä kasvattaa myös uusia kasveja, mutta se onkin jo ihan toinen tarina...
Ihan kaikki viherkasvit eivät kuitenkaan kuki. Osa alkukantaisemmista kasveista ei nimittäin lisäänny kukkimalla vaan käpyjen tai itiöiden avulla. Näihin kuuluvat saniaiset ja sanikkaiset, sekä havupuut. Käpypalmutkaan eivät teknisesti kuki, joskin niiden kasvattama käpy saattaa muistuttaa hieman vehkakasvien kukintoa.
Tarkkailepa siis seuraavalla kastelukierroksella kodin viherkasveja: jokin niistä saattaa kaikessa hiljaisuudessa viihtyä niin hienosti, että kukkii lehtiensä lomassa salavihkaan.
 |
| Paavonnukkumatti (Maranta leuconeura) kukkii pienin vaaleanvioletein kukin. Kuva Maija Karala. |
Kasvit eivät tietenkään kuki ihmisiä ilahduttaakseen, vaan lisääntyäkseen. Lähes kaikki huonekasveina kasvatettavat lajit kuuluvat kukkakasveihin. Tämä tarkoittaa sitä, että viihtyessään ne kukkivat. Toisinaan kukinnon tuloksena on myös kehittyvät siemenet, mikäli kukka on päässyt pölyttymään. Varsinkin vaatimattomasti kukkivilla viherkasveilla pölyttyminen on usein sattuman kauppaa, mutta osa innokkaista kasviharrastajista pölyttää kasvejaan myös tarkoituksella siemeniä saadakseen. Siemenistä voi niiden kypsyttyä kasvattaa myös uusia kasveja, mutta se onkin jo ihan toinen tarina...
 |
| Toisinaan lehdistö koreilee kilpaa kukkien kanssa, kuten värinokkosten (Solenostemon scutellarioides) tapauksessa. Kuva Maija Karala. |
Ihan kaikki viherkasvit eivät kuitenkaan kuki. Osa alkukantaisemmista kasveista ei nimittäin lisäänny kukkimalla vaan käpyjen tai itiöiden avulla. Näihin kuuluvat saniaiset ja sanikkaiset, sekä havupuut. Käpypalmutkaan eivät teknisesti kuki, joskin niiden kasvattama käpy saattaa muistuttaa hieman vehkakasvien kukintoa.
 |
| Vehkakasvien kukinto on tunnusomainen verholehden suojaama puikilo. Alokaasia (Alocasia)... |
 |
| ... ja malaganlaikkuvehka (Aglaonema commutatum) kukassa. Kuvat Maija Karala. |
Tarkkailepa siis seuraavalla kastelukierroksella kodin viherkasveja: jokin niistä saattaa kaikessa hiljaisuudessa viihtyä niin hienosti, että kukkii lehtiensä lomassa salavihkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti