Siirry pääsisältöön

Kirjoittajista

Maija, Lily ja sutipuu (Pachira aquatica). Kuva Ville Salonen.
Nimimerkillä Lilya kirjoittava Lily on valmistunut filosofian maisteriksi joulukuussa 2011 Jyväskylän yliopistosta, pääaineenaan ekologia ja evoluutiobiologia. Huonekasvit ovat pitkäaikainen ja rakas harrastus, joka alkoi jo varhaisessa iässä. Teoreettisen tietämyksen lisääntyminen on tuonut uusia ulottuvuuksia ja ymmärrystä huonekasvien hoitoon. Kasvirakkaus ei rajoja tunne, mutta erityisen lähellä sydäntä ovat jollain tavoin ekologialtaan erikoistuneet kasvit. Viime aikoina ikkunalaudoilta enenevässä määrin sijaa ovat saaneet kämmekät sekä afrikkalaiset kasvit, niillä kun tuntuu niitä kummallisia elintapoja riittävän...
Huonekasvien lisäksi harrastaa kirjoja, elokuvia, käsitöitä, kokkailua ja niin, kaikkea epäilyttävästi menneiden vuosikymmenien kotirouvien harrastuksilta kalskahtavaa!

Maija on myös Jyväskylän yliopiston kasvatteja, pääaineenaan ekologia ja evoluutiobiologia. Maisteriksi Maija valmistui keväällä 2013 ja työskentelee nykyään päätoimisena tiedetoimittajana. Hurahdus huonekasviharrastukseen tapahtui vasta keväällä 2009, vaikka muuta luontoharrastusta on takana lapsesta saakka. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vanhat ja alkukantaiset kasviryhmät, kuten evoluutiobiologiaan ja paleontologiaan tykästyneeltä voi odottaakin. Muita harrastuksia ovat piirtäminen, kirjat ja akvaariot.

Lukijoiden suosikit

Mikä kasvia vaivaa? Osa 1, ripsiäiset

 Aina huonekasvien kasvatus ei mene ihan niin kuin Strömsössä. Kasvit voivat kärsiä tuholaisista, kuivuudesta, märkyydestä, kylmästä, kuumasta, pimeästä tai ravinteiden puutteesta. Muun muassa. Ei ihme, että kukkasten huoltajat ovat niiden kanssa välillä hätää kärsimässä. Tässä juttusarjassa käymme läpi erilaisia vaivoja ja öttiäisiä, jotka huonekasveja yleisesti vaivaavat. Aloitetaan kutsumattomista vieraista, joita viime aikoina on Facebookin keskusteluryhmien puheenaiheista päätellen ollut liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi: ripsiäisistä.

Vaatimaton pienoisbromelia

Piilokukat ( Cryptanthus ) ovat enimmäkseen Brasiliassa kasvavia ananaskasveja, jotka ylhäältä käsin näyttävät hauskasti tähdiltä. Juuri muuta yleistä niistä ei voikaan sanoa: noin puolensadan lajin joukkoon mahtuu suuria ja pieniä kasveja, kivikoiden, metsänpohjan ja jopa suolaisten marskimaiden asukkeja, ruskean-, vihreän-, harmaan- ja valkoisenkirjavia lehtiä. Huonekasviksi useimmin tarjolla oleva laji lienee viirupiilokukka ( C. bivittatus ). Se on pieni ja sievä laji, jonka lehdet eivät kasva juuri kymmentä senttiä pidemmiksi, ja ovat kasvin nimen mukaisesti punertavajuovaiset. Viirupiilokukkia näkee aika ajoin kaupan pienten mehikasvien joukossa, sillä niitä ne päällisin puolin hieman muistuttavat, vaikka elintavoiltaan ovatkin aivan erilaisia.

Helppo hoito!

Reunustraakkipuu ( Dracaena marginata ) on helpoimpia huonekasveja, joita minulla koskaan on ollut viidakossani. Tämä kyseinen reunustraakki on kaveriltani hoidossa sillä aikaa, kun kyseinen henkilö viettää vaihto-oppilasvuottaan ulkomailla. Kasvilla on tällä hetkellä noin puolisen metriä korkeutta ja se on viihtynyt oikein hyvin muun joukon jatkona. Traakki ei tunnu olevan kovin nirso kasteluiden suhteen ja viihtyykin vielä puolivarjoisessa paikassa. Kuulemma siskollani vastaava kasvi asustaa hyvin hämärässä huoneessa ja viihtyy niinkin erinomaisesti, että tekee vielä parhaillaan useita sivuversoja. Hoidossani oleva reunustraakki. Puun kuvaaminen tuotti talvivalossa haasteita, ja se piti nostaa aivan ikkunan eteen, jotta valoa olisi edes auttavasti tarpeeksi.